Homoseksuaaliseen mies hakee miestä mies panee naista

homoseksuaaliseen mies hakee miestä mies panee naista

Sen jälkeen Alain pakeni Ugandaan ja jäi sen pääkaupunkiin Kampalaan. Kampalassa Alain ajautui kongolaisten pakolaisten keskukseen, jossa hän kuuli Men of Hope -vertaistukiryhmästä Toivon miehet. Se kokoontuu muutaman kerran kuukaudessa. Ryhmään kuuluu noin seksuaalisen väkivallan uhria. Seksuaalinen väkivalta tarkoittaa seksuaalisuuteen kohdistuvaa fyysistä ja psyykkistä pahoinpitelyä, kuten raiskausta, seksuaalista kiduttamista ja pakottamista seksiin esimerkiksi läheisen ihmisen kanssa.

Järjestö tarjoaa myös terapiaa seksuaalisen väkivallan uhreille ja ohjaa heitä tarvittaessa sairaalahoitoon. RLP on yksi harvoista järjestöistä, joka auttaa seksuaalista väkivaltaa kokeneita miehiä. Apua hakevat pääasiassa kongolaiset, jotka ovat Kampalan suurin pakolaisryhmä. Vastaajista joka kolmas mies ja kaksi kolmesta naisesta on kokenut seksuaalista väkivaltaa, RLP: Myös järjestön muut selvitykset osoittavat, että Itä-Afrikan pakolaisista joka kolmas mies on joutunut seksuaalisen väkivallan uhriksi.

Suuri osa raiskatuista hakee RLP: Syyskuussa armeijan sotilaat väittivät, että kongolainen sairaanhoitaja Justin oli auttanut kapinallisia pakenemaan sairaalasta. Sotilaat veivät Justinin pimeään selliin, jossa häntä odotti viisi sotilasta, jotka olivat rikkoneet armeijan sääntöjä ja kärsivät rangaistustaan.

Sotilaat uhkailivat Justinia, jotta tämä pysyisi hiljaa. Justin joutui jättämään perheensä ja muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Hän päätyi lopulta Ugandaan, jossa hänelle myönnettiin turvapaikka. Vaimo ja viisi lasta seurasivat häntä muutaman vuoden kuluttua. Ugandassa Justin sai tukea kongolaisten pakolaisten yhteisöltä ja avustusjärjestöiltä, mutta hän ei pystynyt puhumaan kokemuksistaan. En halunnut kertoa heille raiskauksesta. Mainitsin kerran asiasta eräälle sosiaalityöntekijälle, mutta hän ei uskonut minua.

Hän sanoi, ettei miestä voi raiskata, ettei se ole mahdollista. Justin osallistui seksuaalista väkivaltaa kokeneiden miesten seminaariin vuonna Siellä hän uskalsi puhua raiskauksestaan ja oivalsi, ettei suinkaan ollut ainoa. Yleisesti uskotaan, että miehet ovat vahvoja eikä heitä voi raiskata.

Psykoterapiaan hakeutumista ja osallistumista voi pitää edellä esitellyn kirjallisuuden perusteella osoituksena hegemonisten maskuliinisten normien rikkomisesta. Perinteisiin maskuliinisiin normeihin vahvasti mukautunut mies ei sosiokulttuuristen odotusten mukaan hakeutuisi psykoterapiaan. Siitä huolimatta tähän tutkimukseen valikoituneet miehet joutuvat rakentamaan ja ylläpitämään omaa miehisyyttään suhteessa ympäröivään kulttuuriin ja sosiaaliseen todellisuuteen.

Näin ollen oletamme, että myös näiden miesten terapiakokemuksissa maskuliinisuuteen liittyvät sosiokulttuuriset odotukset tulevat näkyville. Yksilötasolla miesten mukautuminen maskuliinisiin normeihin luonnollisesti vaihtelee, mutta tämän selvittäminen ei ole tutkimuksemme tehtävä. On itsestään selvää, että psykoterapiakokemuksia ei voi palauttaa sosiaaliseen sukupuoleen liittyviksi kokemuksiksi. Maskuliinisuuden rinnalla monet muutkin sosiokulttuuriset tekijät vaikuttavat miesten kokemuksiin ja tulkintoihin, kaikkien muiden psykoterapiassa läsnä olevien tekijöiden lisäksi Leiman Tavoitteenamme onkin tyhjentävän selitysmallin tarjoamisen sijaan tehdä näkyväksi yhtä, joskin mielestämme keskeistä, tulkintatapaa psykoterapiaan liittyvien kokemusten avaamiseksi.

Toivomme, että tämä näkökulma auttaa kiinnittämään huomiota sosiokulttuuristen tekijöiden merkityksiin auttamistyössä ja kehittämään sitä kautta entistä parempia palveluita. Kansainvälisestä kiinnostuksen lisääntymisestä huolimatta vastaavanlaista tutkimusta ei tietääksemme ole Suomessa aikaisemmin tehty. Tutkimukseen osallistuneista yhdeksästä 21—vuotiaasta miehestä kolme oli ohjautunut lyhyeen voimavarasuuntautuneeseen terapiaan M1—M3 , kolme pitkään psykodynaamiseen psykoterapiaan M4—M6 ja kolme psykoanalyysiin M7—M9.

Kaikki olivat hakeutuneet hoitoon masennuksen ja työkyvyn heikentyneisyyden tai vakavan uhkan takia. Yhtä sairauslomalla olevaa miestä lukuun ottamatta he joko opiskelivat tai olivat työssä hoidon alkaessa.

Tässä artikkelissa käytetään aineistona seurantahaastatteluja, jotka toteutettiin pääasiallisesti psykoterapian päätyttyä voimavarasuuntautuneessa terapiassa 7—12 kk kuluttua terapian alusta, pitkässä psykodynaamisessa terapiassa 36 kk ja psykoanalyysissa 60 kk hoidon alusta. Yhdellä pitkään psykodynaamiseen psykoterapiaan osallistuneella miehellä M5 oli ollut miesterapeutti, muut terapeutit olivat naisia. Seurantahaastattelut kestivät keskimäärin 1 ½ tuntia. Haastattelija oli aina sama kuin kyseisen henkilön aikaisemmissa tutkimushaastatteluissa.

Haastatteluissa käytiin läpi edellisen haastattelun jälkeisiä kokemuksia, selvitettiin haastateltavan sen hetkistä vointia ja tilannetta sekä näissä tapahtuneita muutoksia.

Seurantahaastatteluissa kartoitettiin myös haastateltavan minäkuvaa ja siinä tapahtuneita muutoksia. Keskeinen kysymys näissä haastatteluissa liittyi psykoterapian arviointiin pitäen sisällään sekä terapiaprosessiin että terapeuttiseen yhteistyösuhteeseen liittyvät asiat. Haastateltavia pyydettiin myös kuvaamaan tulevaisuuden näkymiään.

Seurantahaastattelut päätettiin strukturoitujen arviointiasteikkojen läpikäymiseen, millä arvioitiin mahdollisia diagnostisia sekä oireilussa ja toimintakyvyssä tapahtuneita muutoksia. Tässä tutkimuksessa on käytetty aineistona haastattelujen ääninauhoja, jotka purettiin sanatarkasti tekstimuotoon.

Strukturoidut oirekyselyt purettiin tekstimuotoon vain niiltä osin kuin niissä käsiteltiin tutkimustehtävän kannalta relevantteja kysymyksiä. Kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat antaneet kirjalliset suostumukset haastattelujen ja muiden heitä koskevien tietojen käyttöön tässä tutkimuksessa. Haastateltujen anonymiteetista on huolehdittu poistamalla aineistosta kaikki tunnistamisen mahdollistavat tiedot heti litteroinnin jälkeen.

Aineiston käsittelyssä, säilytyksessä ja raportoinnissa on noudatettu tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimia ohjeita. Laadullisen analyysin vaiheet voidaan tiivistää seuraavasti: Tämä tarkoittaa sitä, että tarkastelemme aineistoa aikaisemmasta kirjallisuudesta muodostamamme näkökulman mukaisesti. Analyysissa olemme lähteneet liikkeelle näkemyksestä, että perinteiset maskuliiniset arvot ja toimintamallit ovat jännitteisiä tekijöitä suhteessa psykoterapiaan.

Pyrimme siten tekemään näkyväksi ja ymmärrettäväksi sitä, miten erilaiset hegemoniseen maskuliinisuuteen liittyvät tekijät haastavat psykoterapiatoimintaa, ja vastaavasti, millaiset tekijät psykoterapiassa voidaan nähdä yhteensopivina perinteisten maskuliinisten odotusten kanssa. Analyysi aloitettiin etsimällä aineistosta kaikki terapiakokemuksiin liittyvät tekstikohdat. Haastateltavat kommentoivat toteutunutta terapiaa ja sen vaikutuksia vastauksena haastattelijan esittämään eksplisiittiseen kysymykseen, mutta terapiaprosessiin ja sen koettuihin tuloksiin viitattiin joskus myös silloin, kun haastateltavat kuvasivat sen hetkistä tilannettaan ja vointiaan ja joskus myös muissa yhteyksissä.

Analyysissa nämä tekstikohdat erotettiin muusta aineistosta tekstikohdan sisältöä kuvaavalla koodimerkinnällä. Seuraavassa vaiheessa edellä kuvatulla tavalla tiivistettyä aineistoa ryhmiteltiin erilaisten terapian osa-alueiden mukaisesti. Nämä temaattiset luokat terapian rakenne, yhteistyösuhde, terapian kohde ja terapian vaikutukset muodostettiin sen mukaan, mihin tai millaiseen psykoterapiaan liittyvään ilmiöön kussakin tekstikohdassa viitattiin, ja luokat nimettiin tekstikohtien sisältöjä vertailemalla.

On oletettavaa, että terapian osa-alueita kuvaavien teemojen esiintymisessä ei ole eroja miesten ja naisten välillä. Tämän jälkeen analyysissa siirryttiin tulkitsevaan vaiheeseen: Maskuliinisuutta arvioitiin aikaisemman kirjallisuuden mukaisesti Connell ; Kilmartin ; Emslie ym. Tulkinnassa kiinnitettiin huomiota sekä perinteisen maskuliinisuuden mukaisiin kokemuksiin, että siihen, millä tavalla psykoterapian koettiin vaikuttaneen perinteisiin arvoihin ja toimintatapoihin.

Analyysissa psykoterapiakokemukset sijoitettiin siten sosiokulttuuriseen kontekstiin ja tulkinnassa arvioitiin, miten psykoterapia oli vastannut tai vaikuttanut erilaisiin maskuliinisiin odotuksiin.

Tutkimuksen analyysiyksikkönä olivat perinteisiin maskuliinisiin odotuksiin tai toimintamalleihin liittyvät psykoterapiakokemukset. Yksittäisten haastateltavien mukautuminen perinteisiin maskuliinisiin odotuksiin jäi tarkastelumme ulkopuolelle. Emme vertailleet haastateltavien kokemuksia toisiinsa, vaan analysoimme aineistoa yhtenä kokonaisuutena. Analyysin systemaattisuus perustuu siten kaikkien aineistosta löytyneiden psykoterapiaan liittyneiden kokemusten johdonmukaiseen tarkasteluun perinteiseen maskuliinisuuteen liittyvien teoreettisten käsitteiden näkökulmasta.

Tutkimus perustuu aineiston sekundaarianalyysiin, eli aineisto on muodostettu erilaisten tutkimuskysymysten ohjaamana. Osallistujilta ei kysytty eksplisiittisesti heidän kokemuksiaan sosiaalisen sukupuolen ja psykoterapian yhteyksistä. Näin ollen viittaukset perinteiseen maskuliinisuuteen ilmenevät aineistossa usein epäsuorasti ja tulkinnanvaraisesti.

Aineistonäytteissä haastattelijan puheenvuorot on merkitty H-kirjaimella ja haastateltavan puheenvuorot tunnisteilla M1—M9. Merkitykselliset tauot puheessa on merkitty sulkumerkkien sisällä olevilla kolmella pisteellä. Sulkumerkkien sisään kirjoitetuilla sanoilla annetaan tietoja ei-sanallisista tapahtumista, kuten naurahduksista. Samalla tavoin on merkitty haastattelijan lyhyet kommentit ja äännähdykset kesken haastateltavan puheenvuoron.

Henkilöiden tunnistamisen mahdollistavat sanat on korvattu hakasulkeissa kursivoidulla tekstillä, ja samalla tavalla on merkitty näytteen ymmärrettävyyden kannalta tarpeelliset lisäykset. Näytteen lopussa kerrotaan terapiamuoto, johon haastateltava on osallistunut ja seurantahaastattelun ajankohta kuukaudet alkuhaastatteluista laskien.

Tulokset Tähän aineistoon valikoituneiden miesten terapian päättymiseen ajoittuvista kommenteista voidaan erottaa neljä terapiakokemuksiin liittyvää teemaa, joiden suhteen kokemukset jäsentyivät: Nämä teemat ovat yleisiä ja on oletettavaa, että ne eivät määrity sukupuolittuneesti, vaan samat teemat voisivat nousta esille myös psykoterapiaan osallistuneiden naisten kokemuksissa. Seuraavassa kyseisiä teemoja tarkastellaan kuitenkin maskuliinisuuden näkökulmasta. Terapiamuoto ja terapian rakenne Haastatellut kommentoivat ensinnäkin terapiamuotoa, johon heidät oli satunnaistettu tai johon he olivat omatoimisesti hakeutuneet.

Nämä kokemukset liittyivät työskentelytapaan ja sovellettuihin terapiatekniikoihin. Kaikki tähän aineistoon valikoituneet miehet olivat käyneet terapiansa suunnitellusti loppuun, minkä perusteella on oletettavaa, että he ovat kokeneet kyseisen terapiamuodon sopineen heille riittävän hyvin. Positiivisten kokemusten vähäinen raportoiminen voi olla yhteydessä haastattelutilanteeseen, jossa haastateltavia pyydettiin arvioimaan toteutunutta terapiaa.

Toisaalta kukaan haastateltavista ei ollut pelkästään kriittinen terapiamuotoa kohtaan, vaan kriittisten kommenttien rinnalla esitettiin aina myös joitakin myönteisiä kokemuksia.

Analyysissa maskuliinisuuden käsitteen kannalta merkityksellisempinä pidettiin usein kuitenkin kriittisiä kommentteja. Yhtenä maskuliinisuuden kannalta merkityksellisenä kokemuksena nousivat esille psykoterapiaprosessin herättämät voimakkaat tunteet, joiden hallitsemattomuus koettiin uhkaavana ja raskaana.

Mä olen paljon enemmän niitä joutunut kokemaan ja kestämään, kun musta tuntuu, että mä olisin jaksanut kerta kaikkiaan … ja sitten kun ne on menneet niin valtaviin ja äärettömiin mittasuhteisiin, että mä en ole itse pystynyt hallitsemaan niitä.

Se on ollut raskasta. Tavallaan se, että on menettänyt ne omat hallintakeinot joksikin aikaan tavallaan, että … ennen terapiaa mä kuitenkin koin, luotinkin siihen, että kaikki, mitä minä teen ja tunnen, niin mä pystyn itse hallitsemaan, panemaan sille rajat.

Lyhyeen voimavarasuuntautuneeseen terapiaan osallistuneet miehet olivat sen sijaan kokeneet vieraaksi korostetun positiivisuuden ja erilaisten ihmekysymysten ja muutosmittareiden käytön. Uusien, positiivisempien näkökulmien etsiminen oli tuntunut joistakin miehistä keinotekoiselta ja erilaiset leikkimielisyyttä ja metaforista ajattelua edellyttävät tekniikat olivat tuntuneet jopa koomisilta.

Tällaiset tekniikat ovat siis saattaneet poiketa joidenkin miesten omaksumista maskuliinisista ajattelu- ja toimintatavoista, vaikka voimavarasuuntautunutta terapiaa ei suoranaisesti pidettykään maskuliinisuudelle vastakkaisena.

Tällaisten rationaalisten, konkreettisten ja toiminnallisten työskentelytapojen voi tulkita olevan varsin yhdenmukaisia perinteiseen maskuliinisuuteen liittyvien toimintatapojen kanssa. Semmoista eräänlaista patistamista … mä nyt melkein kerjäsin sitä, että potki takapuolelle, että sano mitä mä teen. Terapiaa on suoritettu vastaavalla eetoksella kuin palkkatyötä.

Psykoterapia rinnastuu siten pikemminkin opiskelu- tai rakennusprojektiin kuin hoitoon tai kuntoutukseen. Projektiin on keskitytty määräajaksi ja sille on asetettu selkeitä ja konkreettisia tavoitteita. Haastateltu kuvaa itsensä toimijaksi, joka valitsee psykoterapian välineeksi ratkaista tietty ongelma ja joka on aktiivinen toimija myös itse terapiaprosessissa. Tai jonkun lääkärin luona, joka sanois mulle, kuule, nää ja nää kokeet osoittaa, että sä oot ihan okei, eikä oo mitään huolta [ homealtistuksesta ].

Mutta ilmeisesti on niin, että se koti on jonkinlainen mielen symboli, jollekin muullekin. Ja senhän vuoks tässä analyysintietä tätä asiaa on yritetty ratkoa. Vaikka samaan aikaan tietysti oon tehny tiettyjä pienempiä korjauksia, jotka on ollut ikään kuin ollu hyviä.

Kokemus hallinnan tunteen menetyksestä tai leikkimielisyyttä edellyttävät työtavat eivät tässä aineistossa olleet muodostuneet kynnykseksi jatkaa työskentelyä, mutta tulos nostaa esille mahdollisuuden, että osa miehistä voi ratkaista ristiriidan jäämällä tällaisen toiminnan ulkopuolelle.

Toisaalta näyttää myös siltä, että osa miehistä tulkitsee psykoterapiaprosessia maskuliinisin käsittein. Esimerkiksi psykoanalyysin rinnastaminen rakennusprojektiin mahdollistaa terapian kokemisen miehisenä toimintana, jossa kaiken lisäksi terapian käyttäjä toimii eräänlaisena työnjohtajana. Edellisen sitaatin lopussa haastateltava tosin viittaa siihen, että ei aivan täysin luota tähän projektiin, vaan on sen rinnalla toteuttanut myös perinteisempiä korjaustoimia.

Yhteistyösuhde Terapiakokemuksista omaksi teemaksi erottuivat haastateltavan ja terapeutin välistä suhdetta koskevat kommentit.

Yhteistyösuhteen toimivuus on yleinen ja universaali terapian onnistumista määrittävä tekijä, eikä tämän suhteen ole syytä olettaa olevan eroja sukupuolten välillä. Kuitenkin se, mitkä asiat eri terapiamuotoihin osallistuneet miehet olivat kokeneet vaikuttaneen yhteistyösuhteen toimivuuteen, on maskuliinisuuden näkökulmasta kiinnostavaa.

Sukupuoli tuli joskus esille eksplisiittisesti terapeutin sukupuolta koskevissa kommenteissa. Yhteistyösuhteen toimivuudessa oli puutteita, koska terapeutti oli nainen. Tai terapeutista, miltä hän tuntui? Sitä ehkä puhui vähän toisella tavalla kuitenkin naiselle kuin miehelle.

Vuorovaikutus oli noudattanut tällöin tavanomaisia arkielämän vuorovaikutuksen sääntöjä. Osa haastatelluista oli tosin odottanut, että terapeutti ohjaisi asiakasta enemmän omien sisäisten kokemustensa pohtimiseen.

Tämä havainto kuvaa hyvin jo tässä aineistossa esille tulevaa variaatiota miesten mukautumisessa perinteisiin maskuliinisiin malleihin ja viittaa siihen, että näillä miehillä oli mielessään mielikuva intrapsyykkiseen työskentelyyn keskittyvästä terapeuttisesta vuorovaikutuksesta. Tavanomaisia vuorovaikutuksen periaatteita noudattava yhteistyösuhde oli kuitenkin useimpien miesten mielestä ollut hyvä asia.

Tällaisessa vuorovaikutuksessa asiakas voi kokea hallitsevansa tilannetta ja ymmärtävänsä terapeutin käyttäytymistä. Pitkässä psykodynaamisessa psykoterapiassa ja psykoanalyysissä vuorovaikutus sen sijaan poikkesi haastateltujen kokemusten mukaan merkittävästi arkielämässä totutuista kaavoista.

Tämä kuitenkin edellytti sitä, että haastateltava oli perillä tällaisen poikkeavan vuorovaikutuksen tavoitteista ja tarkoituksesta. Hyvin voimakkaasti välillä syytin sitä ja suutuin sille ja kaikkea tämmöistä, onko se nyt sitten yhteistyötä? Mutta ne kuuluu siihen asiaan. Toisaalta kyseisen miehen mukaan terapeuttinen yhteistyösuhde ei poikkea tässä mielessä muista ihmissuhteista, vaan että kaikissa ihmissuhteissa täytyy asettaa rajoja sen suhteen, mitä ja miten kertoa henkilökohtaisista asioista toiselle.

Haastateltava ei kuitenkaan määrittele kontrollin tarvettaan masennukseen tai muuhun psyykkiseen häiriöön liittyväksi ongelmaksi, vaan pikemminkin kyvyksi ja arvokkaaksi ominaisuudeksi. Poikkeuksellinen vuorovaikutus häiritsi toimivan yhteistyösuhteen muodostumista, koska haastateltava ei ollut perillä terapeutin poikkeavan käyttäytymisen tarkoituksista eikä haastateltava kyennyt hyödyntämään tällaista vuorovaikutusta.

Osa miehistä vierasti erityisesti terapeutin passiivisuutta ja piti tilannetta itselleen vieraana. Oheinen haastateltava toteaa seurantahaastattelussa, joka tehtiin kolme vuotta psykoanalyysin alkamisen jälkeen, että hänen odotuksensa tilanteen tai voinnin muuttumisesta jäljellä olevina kahtena vuotena ei ole enää vahva.

Haastattelun perusteella asiakkaan kokemus yhteistyösuhteen toimivuudesta ei ollut ongelmaton. Tässä tapauksessa yhteistyösuhteen ongelmana ei kuitenkaan ollut metodiin liittyvä analyytikon pidättyvyys, vaan kokemus siitä, että analyytikko ei kyennyt tarjoamaan sellaisia oivalluksia, joita asiakas ei olisi kyennyt tekemään ilman psykoanalyysia. Haastateltu mies koki siis oman rationaalisuutensa riittävän asioiden oivaltamiseen, eikä psykoanalyysi hänen kokemuksensa mukaan tuonut tällaiseen näkökulmaan varsinaisesti mitään uutta.

Mut musta tuntuu aika vähän, että analyytikko on tavallaan itse antanut jotain sellasia, ää uria, johonkin oivalluksiin, jota mä en niinku jo itse olisi tavallaan tiennyt. Osa olisi toivonut miesterapeuttia, jonka oletti kykenevän ymmärtämään naista paremmin miehistä kokemusmaailmaansa. Yhteistyösuhteen kannalta asia ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Samaa sukupuolta oleva terapeutti voi päinvastoin herättää esimerkiksi homoseksuaalisia jännitteitä vierastavissa miehissä vastarintaa Gillon Kuitenkin yleisempi tilanne lienee, että terapeuttia ei ole mahdollista valita sukupuolen perusteella, koska miesterapeutteja on niin vähän tarjolla Valkonen ym.

Yhteistyösuhde näyttäytyi maskuliinisuuden näkökulmasta luontevana silloin, kun vuorovaikutuksen koettiin noudattaneen tavanomaisia vuorovaikutuksen sääntöjä. Poikkeava vuorovaikutus voitiin kuitenkin kokea hyödylliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi, kun haastateltava tulkitsi sen terapiaprosessiin kuuluvaksi käytännöksi. Tällaisen kokemuksen syntyyn, osana terapeuttisen yhteistyösuhteen rakentumista, on luonnollisesti suuri merkitys sillä, miten terapeutti onnistuu tehtävässään rakentaa potilaan kanssa yhteisesti koettua, pääosin myönteiseen tunnesiteeseen perustuvaa ymmärrystä siitä mitä terapiassa tavoitellaan ja minkälaisin keinoin Bordin Riittävä ennakkoinformaatio erilaisten terapiamuotojen työtavoista ja terapeutin ja terapian käyttäjän rooleista voisi myös auttaa asiakkaita hyödyntämään heille tarjottavia mahdollisuuksia.

Tämä ei luonnollisestikaan koske vain miesasiakkaita, mutta maskuliinisuuden näkökulmasta merkitykselliseltä näyttää kuitenkin se, että terapeutin passiivisuus näyttää yllättäneen monet miehet.

Tällä havainnolla voi olla yhteys siihen, että itsestään ja omista asioitaan puhumista ei pidetä perinteisen maskuliinisuuden mukaisena toimintatapana, jolloin miesten kyky hyödyntää tällaista tilaisuutta voi olla rajattua ilman riittävää ohjausta ja informointia. Kolmas maskuliinisuuteen edellä liitetty vuorovaikutuksen piirre oli tarve kontrolloida terapeuttisen vuorovaikutuksen etenemistä. Edellä esitetyn sitaatin perusteella tällaisen kontrolloivan toimintatavan toteuttaminen näytti olevan mahdollista ainakin kyseisessä terapiaprosessissa.

Näin ollen psykoterapia ja perinteinen maskuliinisuus eivät sulje toisiaan pois, vaan psykoterapiassa näyttää olevan mahdollista toimia omaksutun maskuliinisuuden mukaisesti.

Eri asia on, että osalla haastateltavista perinteinen maskuliininen toimintatapa oli tuottanut ongelmia, ja he pyrkivät psykoterapian avulla rakentamaan itselleen uudentyyppistä miehisyyttä. Työskentelyn kohde Keskeinen tekijä miesten terapiaa koskevissa kommenteissa oli terapian kohde, eli oliko haastatellun mielestä terapiassa keskitytty hänen kannaltaan oikeisiin ja olennaisiin asioihin.

Työskentelyn kohdetta arvioitiin siten sen mukaan, oliko terapiassa keskitytty niihin asioihin, joiden haastateltu oli nähnyt olleen masennuksensa taustalla ja joiden suhteen haastateltava oli odottanut tapahtuvan muutoksia. Oheinen haastateltava toteaa, että hän näki murrosikäänsä liittyvät kokemukset keskeisinä nykyisten ongelmiensa kannalta.

Alkuhaastattelussa haastateltava oli puhunut näistä teemoista, mutta voimavarasuuntautuneessa terapiassa nämä olivat tulleet esille vasta viimeisessä tapaamisessa. Tässä tapauksessa asian tekee maskuliinisuuden näkökulmasta erityisen merkitykselliseksi se, että käsittelemättä jäänyt teema koski mieheksi kehittymistä ja sen häiriintymistä.

Mitä semmoisia teemoja tai kysymyksiä…? Vaikka haastateltava viittaa sitaatissa biologisiin sukupuolisiin kehitysehtoihin, liittää hän asian toisaalla erityisesti sosiaalisiin suhteisiin ja omaan kokemukseensa miehisyydestään.

Tämä kokemus edellyttää kulttuurista omaksuttujen normien ja mallien sisäistämistä. Sitaatin perusteella voi esittää tulkinnan, että sosiaaliseen sukupuoleen liittyvien teemojen esille ottaminen terapiassa olisi todennäköisesti ollut hyödyllistä ainakin kyseisen miehen kohdalla. Edellä on jo siteerattu miestä, jonka keskeinen kysymys psykoanalyysin alkaessa oli vanhaan omakotitaloon liittyvät pelot ja uhkakuvat.

Haastateltava totesi, että hänen tunteensa pelkonsa olivat hallitsemattomia ja kohtuuttomia suhteessa rationaalisiin uhkiin. Kolme vuotta psykoanalyysin alkamisen jälkeen haastateltava pohtii sitä, onko introspektiivinen terapia hänen kohdallaan toimiva keino vai olisiko ulkoisten tekijöiden muutoksista tässä tapauksessa enemmän hyötyä.

Mä en niinku, mulla on vähän semmonen tuntu itseni suhteen, et onko niin että, jos tää hieno visio siitä, että täs ei ookaan kysymys tästä talosta, vaan kysymys on siitä, et se on vaan nyt kohde jollekin lapsuuden epävarmuudelle, joka keksii ulospääsytien tätä kautta. Jos se on näin, niin en mä oo kolmessa vuodessa päässy mihinkään sellasiin tuntemuksiin, mun lapsuudesta, jota mä en olis tietosella tasolla ymmärtänyt jo alun perin.

Joka on ihan kelvollista sekin. Toisaalta haastateltava tuo esille perinteisen maskuliinisuuden haastavan tulkinnan mielensisäisten teemojen yhteydestä omiin ongelmiinsa.

Tämän tulkinnan mukaisesti haastateltava on pyrkinyt lisäämään itsetuntemustaan psykoanalyysin avulla, ja tästä näkökulmasta arvioituna terapian kohde on ollut oikea. Haastateltava tuo sitaatissa esille kuitenkin myös toisen tulkinnan: Tulkinta pitää sisällään ajatuksen, että psykoanalyysin avulla ei tavoiteta hänen ongelmiaan.

Tässä tulkinnassa ongelmat palautuvat konkreettisiin ja situationaalisiin tekijöihin, joiden korjaamiseksi tarvitaan muunlaisia keinoja kuin psykoterapia. Tällainen ongelmatulkinta ja ratkaisutapa vastaavat perinteisen maskuliinisuuden mukaisia odotuksia. Perinteisiin maskuliinisiin normeihin vahvasti mukautuneiden miesten voikin olla vaikea nähdä omien mielensisäisten ristiriitojen tarkastelua mielekkääksi terapian kohteeksi, vaikka nämä teemat olisivat kliinisesti kuinka perusteltuja.

Terapian vaikutukset Edellä kuvatut miesten kokemukset liittyivät erilaisissa psykoterapioissa toteutuneisiin työskentelytapoihin ja terapeutin kanssa toteutuneeseen kohtaamiseen. Nämä ovat kuitenkin vasta edellytyksiä sille, että psykoterapian tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Neljäntenä teemana terapiakokemuksissa erottuivatkin vielä kokemukset terapian vaikutuksista.

Tässä artikkelissa keskitytään vain sellaisiin kokemuksiin terapian vaikutuksista, jotka voidaan tulkita merkityksellisiksi maskuliinisuuden näkökulmasta. Itsetunnon tai itseluottamuksen vahvistuminen oli yleinen kokemus terapian jälkeen. Usein tämä liittyi kokemukseen, että ymmärrys omista ongelmista oli lisääntynyt ja sitä kautta suhde itseen ja omaan toimintaan oli muuttunut myönteisemmäksi.

Maskuliinisuuden näkökulmasta kiinnostavaa on, että rationaaliset ja itsen ulkopuolelta löytyvät selitykset näyttivät tarjoavat erityistä helpotusta. Niin, sehän on ollut, eräänlaiset vastaukset ovat olleet helpotus siinä terapiassa sitten. Oheista haastateltavaa terapia oli taas auttanut muuttamaan suhdetta läheisiin. Tällaiset käytännölliset muutokset olivat tyypillisiä lyhyeen voimavarasuuntautuneeseen terapiaan osallistuneiden keskuudessa.

Tässä aineistossa mukana olleet miehet näyttivät pitävän juuri tällaisia konkreettia vaikutuksia erityisen merkityksellisinä, minkä voi tulkita olevan yhteydessä maskuliiniseen tapaan kiinnittää enemmän huomiota ulkoiseen toimintaan kuin sisäisiin kokemuksiin. Joskus muutos, jota oli odotettu tai toivottu, jäi toteutumatta. Haastateltavat totesivat tällaisessa tilanteessa usein, että terapia jäi kesken.

Terapian jatkumista pidempään toivottiin niin vuosi, kolme vuotta kuin viisi vuottakin kestäneen prosessin jälkeen. Oheisessa aineistonäytteessä haastateltava toteaa, että hänen masennusoireensa eivät ole lievittyneet odotetulla tavalla pitkässä psykodynaamisessa psykoterapiassa. Kun muutosta oireisiin ei ole löytynyt kolmessa vuodessa, haastateltava harkitsee toisenlaisia ratkaisuja, tässä tapauksessa jäämistä sairauslomalle helpottaakseen työstä aiheutuvaa kuormitusta.

Alkuhaastattelussa haastateltava oli tuonut esille odotuksen, että pystyisi muuttamaan maskuliinista toimintamalliaan, eli vähentämään itselleen asettamiaan vaatimuksia työssä ja vapaa-aikana. Toive ei ole toteutunut, ja terapian tulokset jäävät siten odotettua pienemmiksi. Koetko, että sä olet saanut mitä olet toivonut vai oletko pettynyt? Tämän voi tulkita maskuliinisuuden termein odotukseksi purkaa perinteiseen maskuliinisuuteen mukautunutta työidentiteettiä ja löytää sen tilalle uudenlaisia tapoja olla mies.

Kyseisessä tapauksessa tällaista muutosta ei kuitenkaan ollut tapahtunut.

... Tällainen ongelmatulkinta ja ratkaisutapa vastaavat perinteisen maskuliinisuuden mukaisia odotuksia. Research summary on the therapeutic realationship and psychotherapy outcome. Miesten mukautumista kulttuurisiin odotuksiin on mitattu kyselytutkimuksissa tyypillisesti maskuliinisia piirteitä kuvaavien asteikkojen avulla Brooks Haastateltu kuvaa itsensä toimijaksi, joka valitsee psykoterapian välineeksi ratkaista tietty ongelma ja joka on aktiivinen eturauhasen homoseksuaaliseen hieronta ass fuck myös itse terapiaprosessissa. Arviolta joka kolmas Ugandaan päätynyt pakolaismies on joutunut seksuaalisen väkivallan uhriksi. Poikkeuksellinen vuorovaikutus häiritsi toimivan yhteistyösuhteen muodostumista, koska haastateltava ei ollut perillä terapeutin poikkeavan käyttäytymisen tarkoituksista eikä haastateltava kyennyt hyödyntämään tällaista vuorovaikutusta. Analyysissa psykoterapiakokemukset sijoitettiin siten sosiokulttuuriseen kontekstiin ja tulkinnassa arvioitiin, miten psykoterapia oli vastannut tai vaikuttanut erilaisiin maskuliinisiin odotuksiin.

Homoseksuaaliseen mies hakee miestä mies panee naista

SEKSIASENNOT KUVIA GAY RENTOUTUSHIERONTA

Homoseksuaaliseen mies hakee miestä mies panee naista

5. marraskuu Kun nainen raiskaa miehen. Mukana ovat myös homoseksuaaliset raiskaukset. Suomessa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan. Miehet hakevat naisia harvemmin apua masennukseensa psykoterapiasta, mutta ero Miehisen miehen pitää lisäksi kavahtaa homoseksuaalisuutta, arvostaa . minä teen ja tunnen, niin mä pystyn itse hallitsemaan, panemaan sille rajat. Lähes kaikissa ammattikunnissa naiset ovat parempi. Heh, tyypillinen miesten mies joka haastaa heti riitaa kun sanattomaksi käy. . mies löisi takaisin ja varsinkin jos sessiota jatkettaisiin niin että jompikumpi hakee kättä pidempää, Sehän on suorastaan homoseksuaalista että on niin kauhean rakastunut nimenomaan.

© 2018 Vapaa Homoseksuaali · Crumbs Theme by WPCrumbs