Hiusmallit pyöreille kasvoille asian miesboy homo

Anal videos porno culonas pollas enormes tetas muy gordas tetonas xxx gratis de asiaticas cachondas follando video de putas videos de chicas buenas videos ponor gratis putas follando en casa mujeres quiero ver pelicula porno 80 videos porno mamadas porno lesbianas viejas folladoras dildos gigantes porno madre hija follando con negros porno amateur follar gordas videospornoxxx sandra milka videos porno gratis españolas follando lesbianas video pelos en español videos porno despedida sexo tori black porn bdsm tube xxx abuelas interracial videos embarazada videos porno chochos maduras chicas espiadas tetonas videoporn trios maduritas.

con su madre folla video porno de lesvianas porno con gorditas folladas lesbianas sexo anal gratis mujeres con tetas naturales videos porno maduras con su hija corrida vaginal mujeres calientes xxx chicos xxxporn peliculas porno videos porno transesual gold porno castellano videos p el culo polla videos porno gratis gangbang porn videos pornos amater tetonas orgias swingers tetona follando con viejas viejos tetas vasca follando sexo anal hd mugeres desnudas videos porno duro actrices x españoles gratis video porno trio fetiche pies videos porno xxx chicas negros melani rios juegos porno sexo porn ver videos x shizuka desnuda sofia rose videos pornos gratis de viejas haciendo el amor videos gratis en fiestas sexo con enanas latinas tetonas gratis negras x video amateur porno gratis vídeos pornos gratis parejas mujeres embarazadas xxx 69 porno hentai porno españoles xxx mulata follando julie cash maduras desnudas vaginas abiertas videos porno gratis xxx porno vaginas peludas porno pelis x videos lesbicos vidios de masajes erotico gratis sexo culos grandes videos maduras tias buenas desnudas poprno mujeres muy calientes viejas lesbianas viejas maduras rusas porno español travestis cordoba videos porno de putas mamando amateur hd primera vez porno de sexo tori black videos heroticos videos maduras tube xxx video sexo videos xxl pono gratis en castellano videos porno porno gratis porn xx potno videos porno enanas latinas películas porno pelirrojas sexo anal amateur gorditas porno españolas videos porno mature porn porno vintage orgias amater follando duro sexo gratis porno gratis coumluder porno gat porno gratis bbw porno trios videos xxx sexo hardcore teen porn videos porno gratis de lesbianas tetonas videos lesvianas gratis en el culo videos porno hut tias buenas masturbandose follando latinas tetonas videos d sexo jovenes calientes parejas amater sexso gratis tias en castellano videos xxx trans runias 19 vídeos porno travesti porno trio sasha grey xxx tube videos actrices porno español video de maduras x trios porno en castellano porno gratis videos porno ver videos porno gratis ver videos transexuales doble penetracion nekane actriz porno españolas folladas webcam xxx gratis vecina vídeos porno gratuitos porno esperanza gomez vídeos de porno maduras tube poyas grandes videos porno interracial chicas fallando videos x porno amateur porno tran sexo gratis porno lesbianas gratis coños peludos blanca nieves porno de maduras follando videos porno de maduras tetonas x-art gratis haciendo el amor chicas des nudas pelis porn pilladas desnudas playa paginas porno nekane porno amateur xxx muy maduras caliente chochos eyaculando ancianas nacho vidal mujeres tetonas españolas porno de maduras maduritas.

con sexo hd videos ponor gratis tetas pequeñas mujeres sexo gratis faking porno vieja tetona porno lesbianas videos xxx gratis maduras peliculas pornos gratis paginas porno alexis texas videos xxx de transexuales ztod videos amateur videos porno alexis texas videos porno de madres videos porn video porno gratis sexo grupal videos porno gratis porno años 80 estudiantes follando tube chicas negros porno de pollas películas porno japones xxx mujeres masturbandose chicos follando travestis desnudas sexo maduras poprno sexo jenna jamenson videos xxx rubia española masajes trio porno la playa ver videos videos gratis dogfart bullporn porno videos porno de sexo con porno españolas folladas webcam xxx chicos desnudos free pono gratis de negros xxx vintage porno porno madurita videos porno morenas maduras porn travestis cordoba julia de lesbianas maduras amateur porn culos gigantes videos lesvianas maduras sex anal porno en la cocina orgias gratis de mujeres videos amateus videos poro gratis grandes lamida de rebeca linares mature videos porno tube videos hentai x super pollas gordas naturales videos porno para parejas calientes videos travestis con porno 80 moras xxx p el mejor porno gordas vedios de lesbianas chicas porno pollas reales viejas españolas amateur pornografia xxx porno xxx porno masage porno lesbiana putas party porn videos tetonas españolas sexo arabe video lesbianas viejas gordas cuarentonas putas pono follar video de gordas folladas abuela follando dos hombres abuelos porno gratis porno trans porno xxx muyzorrras maduras pelicula porno france porno aleman gratis viejaspeludas porno gratis porno de maduras en la secretaria follando videos porno chicas tocandose moras xxx hentay en castellano lesvianas tetonas interracial tetona follando sexo anal porn tubias 19 videos porno pollas porno español porno.

.

Hiusmallit pyöreille kasvoille asian miesboy homo

Tuubiseksiä suomi homo alasti porno kuunelma suomalainen kotirouva ja suuhun veto stripparilta Hiusmalli anopille äidille kaksi miestä laura k. Peppun kuvia emättimen tulehdus musta anaaliin mummon kasvoille. kuvat kos hotelli seksinovelli eroottiset naiset saunassa pillua kuvina pyörii kuin alastonsuomi jokela. maaliskuu Hiukset koostuvat samasta aineesta kuin kynnet. .. Kissalla on yleensä 12 viiksikarvaa molemmin puolin kasvoja. ihminen*eeva toinen, hansko, homo, homo sapiens, homo sapies, inehmo, kain, kuolevainen, hoitaa*ajaa, aluesairaala, apusisar, asiamies, diakoni, haude, helliä, hoivata, huolehtia. 8. maaliskuu 47 roninów cda napisy pl Ainoa kokematonoikea käsi puutuu yöllä · seiväshyppy suomen ennätys kehitys Hetero, homo vai bibenkert.

Hot poika sex nordic hotel gay forum kokemuksia

Tuollaisten peijausten ilmaiseminen ei tähän jäykkään jurottelijaan muuta tehonnut kuin kiskoi tavu tavulta hänen hampaittensa raosta örähdyksen "Tavatonta! Tällä kertaa hän suuntasi nuoreen tähtientietäjään aavemaisen tuijotuksen ja näytti epäilevän, tokko oli oikein ymmärtänyt, hänen vastaustansa isännälleen.

Sellaisilta ennakkoluuloinen halveksiminen helpostikin sulkee sydämen kaikkia todisteluja vastaan. Pelkäänpä, että te saatattekin kuulua samoihin. Kelpaako mielestänne Isaac Newtonin lyhyt, nykyaikainen ja rohkenenpa sanoa rahvaanomainen nimi vastapainoksi sellaisille vakaville ja kaikuville kuuluisuuksille kuin ovat Dariot, Bonatus, Ptolemaios, Haly, Eztler, Dieterick, Naibob, Harfurt, Zael, Taustettor, Agrippa, Duretus, Maginus, Origenes ja Argol? Eivätkö kristityt ja pakanat, juutalaiset ja jalosukuiset, runoilijat ja viisaustieteilijät yhdy tunnustamaan tähtien vaikutusta?

Tämän keskustelemuksen aikana oli Ellangowan hieman samassa asemassa kuin oman lentoonlähtönsä pulaannuttama kurppa. Hän käännähteli vuorotellen toisesta väittäjästä toiseen ja alkoi uskoa Manneringin olevan puolittain tosissaan, koskapa hän niin vakavasti taivutteli vastustajaansa ja kiistassaan suurta oppia osotti. Meg taasen tuijotteli hämmästelevin katsein tähtientietäjään, omaansa salamyhkäisemmän solkkauksen voittamana.

Mannering käytti saamaansa etua ja kertasi kaikki sitkeän muistin varaamat vankat tiedesanat, jollaisiin oli aikaisessa nuoruudessaan tutustunut, kuten kertomuksemme jatko osottaa. Taivaanmerkit ja tähdet kuusikymmen-, yhdeksänkymmen-, kolmikko-, yhdys- tai vastakkaisasennoissa keskenään; taivaan kuviot kärkinensä, tuntinensa ja minuutteinensa; almuten, almochoden, anahibazon, catahibazon — mahtavina kajahtelivat epälukuiset nimitykset luimistelemattoman koulumestarin korviin, mutta tämän uppiniskainen epäusko kesti niinkin armottoman myrskyn tuiverruksen.

Vihdoin teki keskustelusta lopun iloinen sanoma, että rouva oli lahjottanut miehelleen pojan ja jaksoi tietysti niin hyvin kuin saattoi odottaa.

Bertram kiirehti puolisonsa huoneisiin, Meg Merrilies siirtyi alas keittiöön vaatimaan osuutensa ähkyoluesta ja salajuustosta,[12] Mannering taasen katsoi kelloansa ja pani hyvin tarkoin merkille syntymätunnin ja -minuutin.

Asianmukaisella totisuudella pyysi hän koulumestaria opastamaan hänet johonkin paikkaan, mistä saisi vapaasti tarkastella taivaankappaleita. Enempää vastaamatta koulumestari nousi seisaalleen ja avasi sivuoven, joka oli puolittain juoksuikkunana.

Se johti talon taakse tasotetulle vanhanaikaiselle kävelypengermälle, joka yhtyi vanhojen linnanraunioiden pohjaperustaan. Tuuli oli vironnut ja pyyhkäissyt tieltään taivasta sumentaneet pilvet.

Täysikuu kumotti korkealla, ja tähdet hohtelivat komeimmassa loistossaan. Niiden säteet esittivät Manneringille peräti odottamattoman ja syvästi vaikuttavan näyn.

Olemme huomauttaneet matkamiehemme lähenneen taipaleensa loppupuolella merenrantaa, tietämättänsä kuinka likelle. Nyt hän havaitsi Ellangowanin linnan raunioiden sijaitsevan vuoriniemekkeellä eli kallion-ulkonemalla, joka oli pienen ja tyvenen vuonon toisena sivuna. Uusi rakennus oli matalammalla, vaikka ihan vieressä, ja sen takana loiveni maa mereen pienenä kaartuneena ruohoharjuna. Tämä selänne jakausi luonnollisina penkereinä tasanteiksi, joilla kasvoi moniaita vanhoja puita, ja päättyi valkeaan hietakaistaleeseen.

Vastakkainen poukaman sivu oli loivaa ja vaihtelevaa rinnettä ja kasvoi etupäässä viidakkoa, joka tuolla suotuisalla rannikolla menestyy melkein vesirajaan saakka.

Puiden lomasta kurkisteli kalastajamökki. Tänäkin sydänyön hetkenä liikkui rannalla valoja; kaiketikin oltiin purkamassa lastia lahteen ankkuroineesta Man-saarelaisesta salakuljetuslokertista. Juoksuikkunaisen oven kimmellyksen välähtäessä kartanosta hoilattiin aluksen kannelta: Oli tunti jälkeen puoliyön, ja näköala viehätti mieltä. Manneringin oikealla puolella kohoavan mustan kallion reunaa pitkin törröttivät raunioiden harmajat tornit, toiset ehjinä, toiset sortuneina, vuosisatojen säiden paikotellen tummentamina, paikotellen muurinvihreän kattamina.

Hänen edessään päilyi rauhallinen lahdelma, jonka pikku aaltoset kuun säteissä kareillen ja välkähdellen kierivät peräkkäisinä sen pintaa pitkin ja hiljaisesti lipisten loiskahtelivat hopeiselle hietikolle. Vasemmalla pistäysi metsä kauvas mereen, aaltoillen kuutamossa kupertuilevaa, monimuotoista maisemaa myöten. Siinä esiintyi sitä valon ja varjon vaihtelua, siinä vallitsi se aukion ja tiheikön rinnastus, mihin silmä ilahtuen levähtää, näkemäänsä viehättyneenä, mutta silti uteliaana tunkeutumaan vielä syvemmälle metsän kuvasarjan sokkeloihin.

Yläpuolella kaartelivat kiertotähdet, kukin omalla säihkyvällä valoradallaan eristäytyneenä toisarvoisista tahi etäisemmistä tähdistä. Niin omituisesti voi mielikuvitus eksyttää niitäkin, joiden tahdosta sitä on herkytelty, että Mannering noita kirkkaita taivaankappaleita tähyillessään oli puolittain taipuisa uskomaan, mitä taikausko niiden vaikutuksesta ihmiskohtaloihin tiesi sanoa.

Mutta Mannering oli rakastunut nuorukainen, ja hänen mielessään kenties liikkui tunteita, joita nykyaikainen runoilija hienosti ilmaisee säkeillään:. On satu Lemmen maailma, sen koti: Mit' ammoin loihti laulu eläväksi, uskonnon vanhan kauniit ihmismuodot, se voima, kauneus ja ylevyys, jok' eli laaksoissa ja kukkuloilla, metsissä, vetten varsilla tai alla syvällä — kaikki tuo on kaikonnut, uskossa järjen eivät enää elä!

Mut vielä sydän kieltä tarvitsee, ja vanha vaisti noutaa vanhat nimet. Ja tuonne tähtimailmaan muuttivat ne henget ennen täällä asuneet inehmon ystävinä, — lempijälle asustain tuolla, tuolta taivon mailta tehonsa tänne siirtäin; vielä tänään saa kaiken suuren aikaan Jupiter ja Venus kaiken kauniin tuottaa hälle.

Moiset mietiskelyt väistyivät pian toisien tieltä. No, levätköön hän rauhassa! Hän terotti mieleeni kylliksi tietoa, osatakseni laatia syntymäasentojen kaavion, ja siksipä siirryn siihen hommaan. Merkittyään muistiin tärkeimpien kiertotähtien asennot palasi Guy Mannering taloon. Hovinherra tuli vierashuoneessa häntä vastaan ja ilmotti riemuissaan, että poju oli kaunis, terve pikku mies. Hän näytti haluavan tyrkyttää lisää ilonpitoa, mutta myönsi oikeutetuksi Manneringin vetoamisen väsymykseensä, vei hänet makuuhuoneeseen ja jätti lepäämään yönsä.

Tähtiennustukseen uskottiin melkein yleiseen vielä seitsemännentoista vuosisadan puolivälissä. Se alkoi horjua ja joutua epäillyksi tuon ajanjakson lopulla, ja kahdeksannentoista vuosisadan alussa tämä taito menetti maineensa ja sai yleistä ivailuakin osakseen. Kuitenkin sille yhä säilyi kannattajia opinahjoissakin. Vakavat ja uuraat miehet olivat vastahakoisia luopumaan laskelmista, jotka olivat aikaisin koituneet heidän opintojensa pääharrastuksiksi.

Heistä oli ikävää laskeutua alas vallitsevasta korkeudesta, johon heidät oli muun ihmiskunnan yläpuolelle kohottanut luuloteltu tulevaisuuteen näkemisensä, koska muka kykenivät saamaan selvää ajatusperäisistä vaikutuksista ja yhdistelmistä. Tämän kuvitellun erityistaidon lujauskoisia hellijöitä oli muuan iäkäs pappismies, jonka hoitoon Mannering nuoruutensa ajaksi uskottiin. Hän tärveli silmänsä tähtien tähyilyssä ja aivonsa niiden eri suhteitten laskeskeluissa.

Aikaisessa nuoruudessaan sai luonnollisesti hänen oppilaansakin jonkun verran hänen innostustaan ja uurasti jonkun aikaa kehittyäkseen tähtientiedon ammatillisten menetelmien taituriksi, kunnes tuli sen järjettömyydestä vakuutetuksi. Hän nousi nyt niin varhain aamulla kuin päivän lyhyys salli ja ryhtyi laskemaan Ellangowanin nuoren perillisen kohtalon uraa hänen syntymähetkensä kiertotähtiasentojen perusteella. Hän kävi tehtäväänsä käsiksi secundum artem [13] sekä pysyäkseen osassaan että itsekin hieman uteliaana näkemään, vieläkö hän mielikuvituksellista tiedettään muisti ja osasi käytellä.

Niinpä piirsi hän pohjakaavansa eli taivaan kartan kahteentoista piiriin eli huoneeseen jaettuna, asetteli siihen kiertotähdet tähtitaulukon mukaan ja tasotti niiden asennon syntymähetken tunnin ja minuutin kohdalle. Vaivaamatta lukijoitamme niillä yleisillä enteillä, joita johteleva tähtienlukeminen olisi päätellyt näistä seikoista, mainittakoon kaaviossa esiintyneeksi eräs merkitsijä, joka aivan erityisesti herätti tähtientietäjämme huomiota.

Kahdennentoista huoneen kärkeen sijansa ottanut Mars uhkasi syntyneelle vankeutta tai äkillistä ja väkivaltaista kuolemaa; ja kun Mannering edelleen turvausi niihin sääntöihin, joilla ennustajat ovat ottavinaan selvän tällaisen pahan tehon vauhdista, huomasi hän tuloksesta, että erityisen vaarallisia olisi kolme ikäkautta — lapsen viides, kymmenes ja yhdeskolmatta vuosi.

Tämä oli hiukan kummallista. Mannering oli nimittäin kerran ennen koettanut samanlaista hullutusta; siihen oli hänet saanut Sofia Wellwood, se nuori nainen, johon hän oli kiintynyt. Samanlainen tähtitehon suhde uhkasi tälle kuolemaa tai vankeutta hänen yhdeksännelläneljättä ikävuodellaan. Neitonen oli nyt kahdeksantoista vanha, joten molempien kaavioiden tuloksen mukaan sama vuosi uhkasi samalla vauriolla sekä häntä että edellisenä yönä ilmestynyttä uutta maailmamme asukasta.

Yhteensattumaa oudoksuen Mannering kertaili laskelmiansa; tulos lähensi ennustettuja tapahtumia, kunnes vihdoin sama kuukausi ja kuukauden päivä näytti kumpaisellekin vaaran hetkeksi määrätyltä. Tietenkään emme tämän seikan mainitessamme anna minkäänlaista merkitystä siten muka saadulle tiedolle. Mutta luontainen viehätyksemme ihmeelliseen saa meidät useinkin halukkaasti edistämään paremman harkintamme eksytystä.

Mainitsemamme yhteensattumus kenties todellakin oli noita harvinaisia mahdollisuuksia, jotka toisinaan toteutuvat vastoin kaikkia sääntöjä. Olipa toisekseen Mannering numeroiden vilinän ja tähtiennustuksen ammatillisen jäsentelyn sekaannuttamana hyvinkin saattanut huomaamattansa kahdesti seurata samoja jälkiä sokkelostansa pois.

Mahdollisestihan myös hänen mielikuvituksensa jonkun näennäisen yhtymäkohdan houkuttamana autteli noiden kahden toimenpiteen yhtäläisyyttä täsmällisemmin samoiksi kuin kenties muutoin olisi ollut asian laita. Mahdoton on totuutta arvata; mutta tuloksien ehdoton yhtyminen vaikutti hänen mieleensä elävästi ja häviämättömän voimakkaasti. Hän ei voinut olla hämmästymättä noin harvinaista ja odottamatonta sattumaa.

Tahi onko mahdollista, kuten Baco ja Sir Thomas Browne myöntävät, että järkevässä ja järjestelmällisessä tähtienlukemisessa on jotakin perää ja että tähtien vaikutus ei ole kiellettävissä, joskin on suuresti epäiltävä sen käyttelyä niiden veitikkain käsissä, jotka ovat tätä taitoa harjottavinansa? Hetkisen harkinta sai hänet syrjäyttämään tämän käsityksen haaveellisena ja noiden miesten ainoastaan joko siitä syystä vahvistamana, etteivät rohjenneet kerrallaan järkyttää aikakautensa yleisiä luuloja, tahi syystä etteivät he itsekään olleet aivan vapaat vallitsevan taikauskon tartunnasta.

Kuitenkin jätti noissa kahdessa tapauksessa tehtyjen laskelmien tulos niin epämieluisen vaikutuksen hänen mieleensä, että hän Prosperon[14] tavoin sielussaan luopui taidostansa ja päätti olla leikillä tai todella konsanaan enää harjottamatta johtelevaa tähtienlukemista. Hän epäröitsi aika lailla siitä, mitä sanoisi Ellangowanin lairdille hänen esikoisensa ennustetusta kohtalosta, ja päätti lopulta suoraan ilmottaa laatimansa ratkaisun, mutta samalla selittää hänelle käyttämiensä ammattisääntöjen mitättömyyden.

Siitä selville päästyään hän asteli ulos pengermälle. Jos oli Ellangowanin ympäristön näköala ollut miellyttävä kuutamolla, ei se aamuauringon valossa mitään menettänyt kauneudestaan. Marraskuullakin myhäili maa sen vaikutuksen alaisena. Jyrkät, mutta säännölliset porrasaskelmat johtivat penkereeltä viereiselle ylänteelle, ja näitä myöten Mannering joutui vanhan linnan edustalle. Julkipuolessa oli kaksi jyhkeätä, ympyriäistä tornia, jotka tanakkoina ja synkkinä kohosivat niitä yhdistävän litteän, esiripulta tuntuvan muurin päätynurkista ja siten suojelivat pääporttia; esiripun keskessä sijaitsevasta korkeasta holvikaaresta avautui tämä linnan sisäpihalle.

Porttikäytävän otsassa komeili hietakiveen veistettynä suvun vaakuna, ja holvissa näkyi rakentajan sommittelemat tilat suojaristikon laskemiselle ja nostosillan kohottamiselle.

Nuorista männyistä naulattu tökerö maalaisveräjä oli nyt tämän aikoinaan pelottavan pääsyholvin ainoana suojana. Edustan puistikosta avautui ylevä näköala. Kaareva selänne sulki näkyvistä sen karun ja aution lakeuden, jonka halki Mannering oli edellisenä iltana saapunut. Maisema osotti miellyttävää mäen ja laakson vaihtelua, ja sitä halkoi joki, joka toisin paikoin pujahteli näkösälle, piiloutuen toisaalla, missä se solui korkeiden, metsäisten äyräitten välissä. Kirkon torni ja muutamat talot ilmaisivat kylän paikkaa siinä kohdassa, missä virta laski mereen.

Laaksomaat näyttivät hyvin viljellyiltä; pikku aituukset, joihin ne olivat jaetut, viistivät mäkien juurta ja toisinaan ulottivat epätasaiset pensasrivinsä jonkun matkaa ylös rinteellekin. Näiden yläpuolella levisi vehmaita laidunmaita, joilla etupäässä käyskenteli mustaa karjaa, maan vientiliikkeen silloista päätuotantoa; sen etäinen ammuminen ei maisemaa suinkaan epämiellyttävästi elävöittänyt.

Kaukaisemmat kunnaat olivat jylhempiä ja vielä taampana paisuivat tummiksi nummivuoriksi, jotka taivaanrantaa reunustaen olivat viljelysalueen selvänä rajana ja samalla johtivat siihen mieluisaan aatokseen, että tämä oli erillinen ja yksinäinen. Meren rannikko, jonka Mannering nyt näki kaikessa laajuudessaan, vastasi vaihtelultaan ja kauneudeltaan sisämaan näköalaa. Muutamin paikoin se kohosi korkeiksi kallioiksi, joiden laella useinkin upeili vanhojen rakennusten, tornien tai majakkain raunioita.

Perintätieto kertoi, että viimeksi mainitut sijotettiin toinen toisensa näkyviin, jotta saattoivat maahanryntäyksen tai kansalaissodan aikoina pitää merkeillä yhteyttä keskenään molemminpuoliseksi tueksi ja turvaksi. Ellangowanin linna oli verrattomasti laajin ja huomattavin näistä raunioista, ja puhui koollaan ja asemallaan sen etevämmyyden puolesta, mikä sen perustajilla sanottiin olleen alueen päälliköiden ja ylimysten keskuudessa.

Toisin paikoin taasen oli ranta viehkeämpää, pikku lahdekkeiden leikkomaa, missä maa loiveni hiljalleen vesirajaan tai ulonsi mereen metsäisiä kukkulaniemekkeitä. Viimeöisen taipaleen ennustelemasta noin peräti poikkeava kuvasarja vaikutti samassa suhteessa Manneringiin.

Hänen alapuolellaan oli nykyinen talo, rakennustaiteellisesti kömpelö kylläkin, mutta mukavalla paikalla ja herttaisen näköalan saanut. Toisella puolella muinaisen suuruuden vaikuttavat jäännökset ja niiden herättämä salaisen sukuylpeyden tunto, toisaalla taasen nykyaikaista loistoa ja mukavuutta riittämään asti tyydyttämään kaikkia kohtuullisia toivomuksia.

Täällä siis, ja sinun kanssasi, Sofia! Emme pitemmälti seuraa rakastuneen unelmoimista. Mannering seisoi kotvan käsivarret rinnan yli ristissä ja kääntyi sitte rauniolinnaa kohti. Holvikaaresta mentyään hän huomasi sisäpihan järeän suuremmoisuuden yltäkyllin vastaavan ulkopuolen komeutta. Toisella sivulla levisi pitkä sarja korkeita ja leveitä ikkunoita, joita toisistaan erottivat veistoksilla koristellut kivipielet; ne olivat aikoinaan valaisseet linnan suurta suojamaa.

Vastapäisellä taholla sijaitsi erikorkuisia ja -muotoisia rakennuksia eri ajoilta, mutta silti siten yhtyneinä, että tehosivat katsojaan jonkinlaisella yleisellä rintaman yhdenmukaisuudella. Ovia ja ikkunoita somistivat ulokkeet, jotka osottivat karkeita näytteitä veistokuvista ja kaiverrustöistä, osaksi eheinä, osaksi murtuneina, paikka paikoin muurinvihreän ja muiden köynnöstelijäin verhoamina, jotka runsaina rehottivat raunioissa.

Pihan taustaa oli sitäkin aikoinaan rakennusrivi sulkenut; mutta parlamentin laivojen pommitus Deanen johdolla, pitkällisen kansalaissodan aikana, kerrottiin, oli tätä linnan osaa tuhonnut paljoa luhistuneemmaksi kuin se muualta oli.

Siinä oli leveä aukkokin, josta Mannering näki meren, ja pikku aluksen, aseestetun lokertin, joka oli yhä asemillansa keskellä lahtea. Tähystellessään pitkin raunioita kuuli Mannering erään huoneuston sisältä vasemmaltansa edellisenä iltana näkemänsä mustalaisen äänen. Hän löysi piankin reijän, josta pääsi näkymättömänä tarkkaamaan vaimoa, eikä hänestä voinut olla tuntumatta siltä, että tämän ulkomuoto, toimi ja asema täsmälleen kuvasivat muinaista sibyllaa.

Hän istui murtuneella kulmakivellä, laakakivillä lasketun huoneen nurkkauksessa, josta oli osan lakaissut puhtaaksi, saadakseen vapaasti tilaa värttinänsä hyrinälle. Korkeasta ja kapeasta ikkunasta sattui voimakas valovirta hänen oudolle puvulleen ja muistettaville piirteilleen; sen hohteessa hän näki tehdä työtänsä, sillä muualla huoneessa oli hyvin hämärää. Pukeutuneena asuun, joka lisäili itämaalaisilta näyttäviä somistuksia skotlantilaisen rahvaan kansallisvaatetukseen, hän kehräsi lankaa kolmesta erivärisestä villakuontalosta, mustasta, valkoisesta ja harmajasta, välineinänsä nyt melkein tyyten maasta hävinneet vanhan ajan talouskalut viipsinpuu ja värttinä.

Kehrätessään hän lauloi loitsun tapaista. Turhaan koetettuaan tarkalleen tajuta laulun sanoja yritti Mannering seuraavaa vapaata käännöstä siitä, mitä joistakuista ymmärrettävistä lauselmista sen sisällöksi päätteli:.

Kiertykää ja kertautukaa riemun, mustan murheen mukaan, rauhan, taiston, — toivon, pelon, mit' on lanka ihmis-elon. Loihtulangan kiertyessä, hennon hengen herätessä, mitkä nä'yt vilinänä häämöttävät hämäränä! Hurjat innot, hullaannukset, tuskan tuojat huvitukset, kade, pelko kammoin kaikin taikatanssiin sijan saikin. Nyt ne hiukuu, nyt ne varttuu, niinkuin hyrrän vauhti karttuu.

Kiertykää ja kertautukaa ihmisonnen, -murheen mukaan. Ennen kuin kääntäjämme — eli oikeammin mukailijamme — oli rakennellut nämä säkeet päässään ja hänen vielä takoessaan "varttuu"-sanan loppusointua, oli sibyllan työ valmis tai hänen villansa lopussa. Hän otti kehruuksensa ja lankaa verkalleen kiehitellen mittasi sen, kiertämällä langan kyynäspäänsä kulmitse ja keräämällä kunkin silmukan etusormensa ja peukalonsa väliin.

Mittaamisensa päätyttyä hän mutisi itsekseen:. Sankarimme oli puhuttelemaisillaan ennustajatarta, mutta samassa ääni yhtä karmea kuin aallot, joiden möryssä se monasti metelöitsi, huhusi kahdesti ja yltyvällä kärsimättömyydellä:. Hän oli ilmeisesti merenkulkija, hiukan alle keskimitan, kasvot vaskenkarvaiset tuhansista tiimellyksistä koillispuhurin kanssa. Runko oli suunnattoman jäntevä, vankka ja vanttera, niin että näytti siltä kuin olisi paljoa pitempikin mies ollut pätemätön häntä vastaan rinnustelemaan.

Hänellä oli yrmeät kasvot, ja sen pahempi ei niissä ollut rahtuakaan maihin poikenneen merimiehen huoletonta kujeilevaa rattoisuutta ja huvitettua uteliaisuutta. Nämä ominaisuudet kenties yhtä paljon kuin mitkään muut vaikuttavat meriurhojemme suureen kansansuosioon ja siihen yleiseen suopeuteen, jota yhteiskuntamme on taipuvainen ilmaisemaan heitä kohtaan.

Heidän uljuutensa, kuntonsa ja sitkeytensä ovat ominaisuuksia, jotka herättävät arvonantoa ja kenties pikemmin nöyryyttävät rauhallisia maallaeläjiä heidän läsnäollessaan, eivätkä kunnioitus ja nöyrtymys ole helposti yhdistettävissä tuttavalliseen leppoisuuteen noiden tunteiden herättäjiä kohtaan. Mutta ne poikamaiset kujeet, se ailakoiva riemastus, se itsestään uhkuva hilpeys, jota osottaa maissa huvittelehtiva merimies, lauhduttavat hänen luonteensa arasteluttavampia piirteitä.

Mitään tuollaista ei tämän miehen kasvoissa kuvastunut; päin vastoin näytti jörö ja julmakin karsaus synkistävän piirteitä, jotka missä mielenilmeessä tai vivahduksessa tahansa olisivat olleet raa'at ja vastenmieliset. Samassa hän huomasi Manneringin, joka Meg Merriliesin loihtimista tarkastellakseen omaksumassaan asemassa näytti piileksijältä, seisoen puolittain muurinpönkän kätkössä.

Kapteeni — sillä sitä hän oli olevinaan — vaikeni äkkiä ja hätkähtäen, ja työnnälsi oikean kätensä poveensa, kuin vetäistäkseen esille aseen. Ennen kuin Mannering miehen liikkeestä ja hävyttömästä äänensävystä hieman ällistyneenä ehti vastata, pistäysi mustalainen holvihuoneestaan ja yhtyi vieraaseen. Tämä tiedusti häneltä matalalla äänellä, Manneringiin katsoen: Toinen vastasi samaa syrjäpuhelua jatkaen: Miehen pilviset kasvot kirkastuivat. Bertramin vieraita — suokaa anteeksi, katsoin teidän ensin olevan ihan toista maata.

En häpeile nimeäni enkä alustani, — enkäpä sen puolesta lastianikaan. Miehessä ilmeni sanomattoman iljettävä röyhkeyden, paatumuksen ja epäluuloisen pelon sekotus. Hänen sävynsä ilmaisi roistoa, joka tajusi herättävänsä epäluuloa, mutta yritteli sitä vaimentaa huoletonta ja riuskaa tuttavallisuutta teeskentelemällä. Mannering lyhyesti hylkäsi hänen tarjoamansa kestitykset, ja juron hyvästin murahdettuaan vetäytyi Hatteraick mustalaisen kanssa siihen osaan raunioita, mistä oli tullutkin.

Hyvin kapeat portaat johtivat sieltä rantahietikolle, varmaankin aiotut linnaväen mukavuudeksi piirityksen aikana. Niitä myöten tuo ulkonäöltään yhtä miellyttävä ja ammatiltaan yhtä kunnioitettava pari laskeusi rantaan. Kapteeniksi tekeytynyt astui pieneen veneeseen, jossa kaksi miestä näytti häntä odotelleen. Mustalainen jäi rannalle lausuilemaan tai laulamaan, hyvin kiihkeästi liikehtien.

Arvoisan kapteenin päästyä aluksensa kannelle alkoivat sen purjeet nousta ja laiva läksi liikkeelle. Se pamautti kolme kanuunanlaukausta Ellangowanin tervehdykseksi ja kiiti sitte täysin purjein nopeasti pois myötätuuleen, joka puhalsi maalta. Mannering, on kaikkien aksiisi- ja tulliristeilijäin hirmu; ne eivät voi hänelle mitään; hän antaa niille selkään tai jättää ne jälkeensä; ja aksiisista puhuessani, tulinpa noutamaan teitä aamiaiselle; ja saattekin teetä, joka —".

Mannering jo tiesi, että arvoisan Bertramin aatosten kehässä toinen ajatus omituisesti niveltyi toiseen:. Hän on tullivirkamiehille tehnyt enemmän koiruutta kuin ainoakaan konsanaan Ramsaysta tullut veijari.

Mannering, täytyyhän ihmisten saada väkevän puolta ja teetä — eikä maassa ole muuta kuin sitä kautta tullutta — ja sitte siinä on lyhyet tilit ja ehkäpä nassakka tai kaksi, tai kymmenisen naulan kääry ilmestyy tallin kynnyksen alle, sen sijaan että saisi hiton pitkän tiliotteen jouluksi Duncan Robbilta, Kippletringanin sekatavarakauppiaalta, joka aina sommittelee aimo summan ja vaatii joko tuhat käteen tai lyhytaikaisen tunnusteen.

Hatteraick sitä vastoin kelpoittaa polttopuita tai pajunparkkia tai jyviä, yleensä mitä vain sattuu mukavasti tarjolla olemaan. Kerronpa siitä teille hauskan kaskun. Olipa muuan lairdi — Gudgeonfordin Macfie, nähkääs —, hänellä oli iso määrä saannoskanoja — sellaisia mitä alustalaiset toimittavat isännälle — jonkunlaisena luonnossa suoritettavana vuokrana — minulle tulevia ne aina ruokkivat peräti kehnosti; matami Finniston lähetti menneellä viikolla kolme niin kurjaa, että hävetti katsella, vaikka on akalla kolmen kapan ala kasvimaata; niinpä hänen miehensäkin, Duncan Finniston — aikaa jo kuollut — meidän kaikkien täytyy kuolla, mr.

Mannering, se on varma totuus — ja siitä puhuen, eläkäämme sillävälin, sillä tässäpä on aamiainen pöydässä ja mestari valmiina lukemaan pöytärukouksen. Koulumestari siis lausui siunauksen, joka mitaltaan voitti kaiken mitä Mannering vielä oli kuullut hänen virkkavan. Teetä, joka tietenkin oli ylvään kapteeni Hatteraickin myyntitavaraa, arvosteltiin erinomaiseksi. Mannering kuitenkin vihjasi, vaikka tarpeellista hienotuntoisuutta noudattaen, tuollaisten hurjamielisten seikkailijain suosimisen vaaraan: Bertram ei milloinkaan oivaltanut yleistä käsitettä, ja hänen käsityksensä tullijärjestelmästä hahmoutui hoitajiksi, kaitsijoiksi, katsastajiksi ja matkatarkastajiksi, joita hän sattui tuntemaan — "tullijehut osaavat kyllä puolestaan pitää silmänsä auki — kenenkään ei tarvitse heitä auttaa — ja onpa heillä sitä paitsi kaikki sotamiehet apunansa — ja mitä oikeuteen tulee — te kummastutte sen kuullessanne, mr.

Mannering — niin minä en ole rauhantuomari". Mannering omaksui odotetun hämmästyneen katsannon, mutta ajatteli itsekseen, ettei kunnioitettava oikeuslaitos kovinkaan suurta vauriota kärsinyt siitä, että hänen hyvänsävyisen isäntänsä apu siltä puuttui. Bertram oli nyt kajonnut yhteen niitä harvoja seikkoja, jotka hänen mieltänsä karvastelivat, Ja pitkitti hieman lämmeten:.

Tiedänpä kyllä, ketä siitä saan kiittää — Sir Thomas Kittlecourt melkein suoraan minulle sanoi näyttävänsä, ellei saisi kannatustani viime vaalissa; ja kun minä näin hyväksi liittyä omaan sukulaiseeni, joka on kolmannessa kädessä serkkuni, Balrudderyn lairdiin, niin ne hyväkkäät sulkivat minut vapaan maan omistajain luettelosta; tulee sitten uusien tuomarien ehdollepano, ja minut syrjäytetään! Ja kun tekevät verukkeeksi, että minä muka annoin konstaapeli David Mac-Guffogin kyhätä vangitsemiskäskyt ja ja hoidella asioita oman mielensä mukaan, kuin olisin minä ollut vahanenä, niin se on pitkä vale; sillä minä olen eläissäni myöntänyt vain seitsemän vangitsemiskäskyä ja mestari Sampson kirjotti ne jok'ainoan — ja jollei olisi tuota onnetonta Santtu Mac-Grutharin juttua sattunut, että häntä konstaapelit tallettivat pari kolme päivää tuolla vanhassa linnassa, ikään vain ehtiäkseen mukavasti lähettää hänet piirivankilaan — ja siitä sainkin heläyttää hopeita pöytään kasan — Mutta tiedän hyvinkin, mitä Sir Thomas tahtoo — olipa vähän niin ja näin sen istuinsijan laita Kilmagirdlen kirkossa — enkö minä ollut oikeutettu saamaan etuparveketta, pappia vastapäätä, paremmin kuin Creochstonen Mac-Crosskie, Dumfriesin kankuri, suntio Mac-Crosskien poika?

Mannering, se tien ja lammastarhan juttu — tiedän Sir Thomasin olleen siinä takana ja sanoinkin suoraan katselmuslautakunnan kirjurille, että hoksasin minä pukinsorkan, ajattelivatpa siitä mitä tahansa. Teettäisikö mikään oikea herrasmies tai joukko herrasmiehiä tietä ihan lammastarhan kulman halki, lohkaisten siitä, kuten toimitsijani heille huomautti, kuuden syllän verran kelpo nummilaidunta? Ja sitte se juttu ryöstövoudin vaal —". Mutta olisittepa kuullut isäni kertoilevan, miten ennen vanhaan Mac-Dingawaiet — nykyiset Bertramit, nähkääs — taistelivat irlantilaisten ja ylämaalaisten kanssa, joita ryntäili tänne Ilayn ja Cantiren puolelta.

Pyhällä maallakin kävivät — Jerusalemissa ja Jerikossa nimittäin, koko heimo kintereillään — parempi olisi heidän ollut mennä Jamaikaan, kuten Sir Thomas Kittlecourtin setä — ja toivat mukanaan kotiin pyhäinjäännöksiä, samanlaisia kuin katolilaisilla on, ja lipun, joka on säilynyt tuolla ullakolla — olisivatpa ne olleet raakasokeritynnyreitä ja rommiastioita, niin paremmin siitä olisi sukuomaisuus kostunut — mutta ei kannata verratakaan Kittlecourtin vanhaa käähkänää Ellangowanin linnaan — lieneekö sen julkipuoli neljääkäänkymmentä jalkaa — Mutta teillehän ei aamiainen kelpaakaan, mr.

Mannering; ette maista lihaa; sallikaa minun suosittaa tuota savustettua lohta — John Hay sen pyydysti, lauvantaista kolme viikkoa sitten, virran alajuoksun varrelta Hempseedin kaalamon kynnykseltä", j.

Hovinherran äkä oli jonkun aikaa pidätellyt häntä jokseenkin vakinaisesti yhdessä puheenaineessa, mutta nyt hän tempautui tavalliseen haihattelevaan laverteluunsa. Siten sai Mannering kyllikseen aikaa mietiskellä sen aseman hankaluuksia, jota hän tunti takaperin oli pitänyt kovin kadehdittavana.

Siinä oli maalais-aatelismies, jonka enimmin arvossa pidettävänä ominaisuutena tuntui olevan hänen täydellinen hyväntuulisuutensa, salaisesti kiukuttelemassa ja nurkumassa lähimäisiänsä kohtaan aiheista, joiden täytyi olla kepeätä tomua varsinaisiin elämän vastuksiin verraten.

Niille, jotka ovat syrjässä suurten koettelemusten tieltä, on säädetty pikku kiusoja, jotka täydellisesti ajavat heidän sielunrauhansa häiritsemisen asian; ja jokainen lukija lienee havainnut, ettei luontainen unteluus eikä opittu elämänviisaus pysty paaduttamaan maalaisherrasmiehiä loukkauksille, joita sattuu vaaleissa, käräjillä ja kunnalliskokouksissa.

Uteliaana tiedustelemaan maan tapoja käytti Mannering hyväkseen kelpo mr. Bertramin loruvyyhtiin satuttautunutta solmua ja kysyi, mitä kapteeni Hatteraick niin kiihkeästi mustalaisvaimosta tahtoi.

Mannering, noilla vapaakauppiailla, joita laki nimittää salakuljettajiksi, ei ole mitään uskontoa, mutta sen sijaan taikauskoa tarpeeksi asti; ja niillä on yhtä monta taikaa ja loitsua ja joutavaa —". Taiat, amuletit ja loitsut ovat hänen keksintöänsä — valittuja nuolia Apollyonin viinestä. Mannering ei teiltä saa sanaakaan viritetyksi!

Mannering, oletteko ystävällisesti miettinyt eilisiltaista puheluamme? Bertram, arvoisan ystävänne tavoin, että olen tavallaan leikitellyt teräkalujen kanssa; ja vaikkemme te enkä minä, eikä kukaan järkevä ihminen, usko tähtiennustuksia, on kuitenkin toisinaan sattunut, että pilan vuoksi tehdyt tulevaisuuden utelut ovat tuottaneet arveluttavia ja epämieluisia seuraamuksia sekä ihmisten toimiin että heidän luonteisiinsa.

Siksipä todella toivon teidän vapauttavan minut kysymykseenne vastaamasta. Oli helppo nähdä, että tämä kiertelevä vastaus vain sai hovinherran uteliaisuuden hillittömämmäksi. Mutta Mannering oli itsekseen vakaasti päättänyt olla toimittamatta lasta alttiiksi niille hankaluuksille, joita olisi saattanut koitua, jos häntä olisi luultu pahan ennustuksen alaiseksi.

Sen vuoksi hän luovutti mr. Bertramille kirjelappusen ja pyysi häntä tallettamaan sitä viisi vuotta, murtamatta sinettiä ennen viidennen vuoden marraskuun loppua. Tuon määräajan mentyä umpeen olisi hänellä vapaus lukea se; Mannering luotti siihen, että ensimäisen vaarallisen käänteen silloin ohi mentyä ei kirjelmän muullekaan sisällölle annettaisi mitään merkitystä.

Bertram, ja hänen uskollisuuttaan varmentaakseen vihjaili Mannering onnettomuuksiin, joita varmasti tapahtuisi, jos hänen ohjeitaan syrjäytettäisiin. Bertramin kehotuksesta vietti Mannering lopunkin päivää Ellangowanissa. Sen kuluessa ei mitään merkittävää esiintynyt; ja seuraavana aamuna matkamies nousi satulaan, lausui kohteliaat jäähyväiset vieraanvaraiselle isännälleen sekä tämän papilliselle seuralaiselle, toisti sydämelliset toivotuksensa perheen menestykseksi, käänsi heponsa pään kohti Englantia ja katosi Ellangowanin asukasten näkyvistä.

Lukijaimmekin katseilta täytyy hänen nyt häipyä, sillä kertomuksemme käsittelee toista ja myöhempää kautta hänen elämästään. Kun Ellangowanin armollinen rouva kykeni kuulemaan lapsivuoteensa aikuisia uutisia, sorisi hänen huoneissaan kaikenlaista loruilua kauniista, nuoresta oxfordilaisesta ylioppilaasta, joka oli lukenut tähdistä kovin komeat ennustukset nuorelle lairdille, "siunatut olkoot pienoisen suloiset kasvot".

Laveasti puheltiin muukalaisen ulkomuodosta, puheentavasta ja esiintymisestä. Huomiotta eivät jääneet hänen hevosensa, satulansa ja jalustimensa. Kaikki tämä vaikutti suuresti mrs. Bertramin mieleen, sillä vähänpä ei kelpo rouva ollutkaan taikauskoinen. Ensi työkseen hän pikku askareihin kyetessään ompeli pienen samettikukkaron syntymäkaaviota varten, jonka oli saanut mieheltään.

Hänen sormensa syhyivät murtaakseen sinetin, mutta herkkäuskoisuus voitti uteliaisuuden, suoden hänelle kylliksi mielenlujuutta sovittaa se ihkasen eheänä kahden pergamenttikaistan väliin, jotka neuloi sen ympärille, estääkseen sitä hivuuntumasta. Tämä käärö sitte pantiin edellä mainittuun samettikukkaroon ja ripustettiin taikakaluksi lapsen kaulaan, mihin sen piti äidin päätöksen mukaan jäädä siihen asti, kunnes hänen uteliaisuutensa saisi oikeudellisen tyydytyksensä.

Isäkin päätti tehdä voitavansa lapsen hyväksi, hankkimalla hänelle hyvän kasvatuksen. Siinä mielessä, että tämän pitäisi alkaa järjen ensi kajastelujen aikaan, suostutettiin helposti mestari Sampson luopumaan julkisesta toiminnastaan pitäjän koulumestarina ja siirtymään Sijalle vakinaisesti asumaan. Palkkiosta, joka ei täysin vastannut silloistakaan lakeijan palkkaa, otti hän välittääkseen tulevalle Ellangowanin lairdille kaiken opin mitä itselläänkin oli sekä kaikki avut ja taidot mitä — hänellä ei tosiaan ollut, mutta mitä vaillakaan hän ei ollut koskaan huomannut olevansa.

Tässä järjestelyssä havaitsi hovinherra oman, yksityisenkin etunsa, varaten itselleen vakinaisen ja kärsivällisen kuulijan, tarinoidakseen hänelle juttujansa kahden kesken oltaessa ja voidakseen hänen kustannuksellaan lasketella viekasta pilaa isommassa seurassa.

Noin neljä vuotta jälkeenpäin tapahtui suurta mullistelua siinä piirikunnassa, missä Ellangowan sijaitsi. Ajan merkkejä seuranneet olivat kauvan olleet sitä mieltä, että ministeristön vaihdos oli tulossa. Toivoiltiin, pelkäiltiin ja pysähdeltiin aikansa; huhuiltiin luotettavasta lähteestä, epävarmasta lähteestä ja lopen lähteettömiäkin; toiset klubit joivat Eläköön!

Vihdoinkin putosi isku, hallitus hajotettiin, ja parlamentti luonnollisesti niinikään. Sir Thomas Kittlecourt, kuten muutkin samaan asemaan joutuneet edusmiehet, kiirehti kyytihevosilla omaan vaalipiiriinsä ja sai vain keskulaisen vastaanoton. Hän oli vanhan hallituksen puoluelaisia, ja uuden kannattajat olivat jo alottaneet toimekkaan vaalikiihotuksen squire[17] John Featherheadin hyväksi, jolla oli piirikunnan parhaat ajokoirat ja metsästäjät.

Kapinalippuun liittyneitä oli kirjuri Gilbert Glossin, Ellangowanin lairdin toimitsija. Joko oli tältä kunnon herrasmieheltä vanha edusmies evännyt jonkun suosionosotuksen tahi — mikä on yhtä todenmukaista — oli hän saanut kaikki mitä vain suinkin julkesi pyytää, joten saattoi enää vain toisaalta tavotella lisäetuja.

Glossinilla oli äänioikeus Ellangowanin tilalta; ja hän päätti nyt, että ääni piti hänen isäntänsäkin saada, kun ei ollut epäilemistäkään siitä, mille puolelle mr. Helposti taivutti hän Ellangowanin siihen käsitykseen, että hänelle olisi kunniaksi käydä otteluun niin voimakkaan joukon etunenässä kuin mahdollista, ja ryhtyi työhön, muodostellen ääniä kuten jokainen skotlantilainen asianajaja osaa keksiä, halkomalla ja jaostelemalla tämän vanhan ja aikoinaan mahtavan paroonikunnan etuuksia.

Nämä olivat niin laajat, että kun tästä leikottiin ja näpsittiin, tuohon taasen lisättiin ja jatkettiin, ja lisä-isäntiä luotiin kaikille Bertramin hallussa oleville valtiontiluksille, pääsivät he vaaliuurnan ääreen kymmenen yhtä pätevän tekoäänestäjän etunenässä kuin on konsanaan ollut hallintaansa ja omistustansa vannomassa. Tämä voimakas apujoukko ratkaisi epävarman taistelupäivän. Päällikkö ja hänen asioitsijansa tasasivat kunnian; palkinto joutui yksinomaan jälkimäiselle.

Gilbert Glossinista tehtiin rauhan oikeuden kirjuri, ja Godfrey Bertramin nimi pantiin uuteen rauhantuomarien virkavahvistusluetteloon, joka julkaistiin heti parlamentin kokoonnuttua. Tämä oli ollut mr. Ei häntä viran vaivaloisuus eikä vastuu miellyttänyt, mutta hän piti sitä arvona, jonka saamiseen hän oli täysin oikeutettu, vaikka tahallinen ilkimielisyys oli sitä häneltä pidätellyt. Mutta paikalleen sattuu vanha skotlantilainen sananlasku: Bertram saanut kauvan kaipaamansa tuomarinvallan, kun alkoi käyttää sitä enemmällä ankaruudella kuin armahtavaisuudella, kerrassaan ajaen valheellisiksi kaikki tähänastiset käsitykset hänen toimettomasta suopeudestaan.

Olemme jossakin lukeneet rauhantuomarista, joka virkavahvistuksen saatuaan tilasi kirjakaupasta virkatehtäviänsä koskevat asetukset näin kyhätyllä kirjelmällä: Bertram ei äidinkielensä kieliopista niin osaton ollut kuin tuo arvoisa virkaveli; mutta ihan ilman harkintaa hän varomattomasti annetulla aseellaan huiteli joka taholle.

Aivan tosissaan piti hän luottamusvirkaansa hallitsijansa henkilökohtaisen suosion osotuksena, unohtaen katsoneensa pelkän puoluejuonittelun ansioksi sitä, että häneltä oli riistetty tämä arvoluokalleen yleinen etuoikeus tai kunnia. Hän käski uskollisen ajutanttinsa, mestari Sampsonin, lukea virkavahvistuksen julki; ja kuullessaan ensimäiset sanat: Bertram kiitollisuuden hurmiossa; "kelpo mies! Olenpa varma siitä, ettei hän ole voinut nähdä sitä sen paremmaksi kuin minä.

Niinpä hän ei tahtonutkaan rajottaa kiitollisuuttansa pelkkiin tunteisiin tai suusanallisiin ilmauksiin, vaan päästi täydelleen valtoimeksi vastasyntyneen virkaintonsa ja yritti ilmaista hänelle osotetun kunnian oivallusta hellittämättömällä vireydellä velvollisuutensa hoitamisessa.

Uudet luudat lakaisevat puhtaaksi, sanotaan; ja minä voin itsekin todistaa, että uuden sisäkön saapuessa vanhat, perinnäiset ja kotipaikkaoikeuden vallanneet hämähäkit, jotka ovat kutoneet verkkojaan kirjahyllyjeni alaosaston yli joka etupäässä sisältää laki- ja jumaluustiedettä hänen edeltäjänsä rauhallisena valtalupakautena, pakenevat täyttä vauhtia uuden palkkalaisen kokeellisten partioretkien tieltä.

Samatenpa Ellangowanin lairdi säälimättömästi alotti hallituspuhdistuksensa moninaisten vakiintuneiden ja eläkkeelle joutuneiden näpistelijäin ja varkaiden kustannuksella, jotka olivat puolen vuosisadan ajan olleet hänen naapureitansa.

Hän teki ihmeitä ja pani oikeudenpalvelijan raipan avulla rammat kävelemään, sokeat näkemään ja halvatut tekemään työtä. Hän etsi esille sala-ampujia, varaskalastajia, hedelmäinsaalistajia ja kyyhkyssieppoja, saaden palkkiokseen oikeuston kiitoslauseet ja yleisen tunnustuksen vireänä virkamiehenä.

Kaikessa tässä hyvässä oli suhteellinen osuutensa pahaa. Pahennukseksikaan myönnettyä vanhaa tapaa ei saisi hävittää mitään hellävaraisuutta noudattamatta. Arvoisan ystävämme into syöksi nyt suureen hätään monia henkilöitä, joiden laiskoja mierolaistapoja hänen oma suosintansa oli osaltaan valvatellut, kunnes ne olivat käyneet epuuttamattomiksi.

Lisäksi ahdisti se niitä, joiden todellinen kykenemättömyys raskaaseen työhön saattoi heidät ansiollisiksi vetoamaan, kuten sanat kuuluivat, kaikkien hyvien kristittyjen armeliaisuuteen. Sama tuhoinen kohtalo peri raihnaan eukon, joka kiersi kuntaa työntökärryissä, vaihtuen talosta taloon kuin tinamarkka, jonka jokainen kiirehtii siirtämään naapurilleen; niin kävi hänen, jolla oli tapana kutsua kantajiansa yhtä äänekkäästi, tai äänekkäämminkin, kuin matkustavainen hoilaa kyytihevosta.

Hänet suljettiin piirikunnan ojennuslaitokseen, missä hän riutui ja kuoli kuudessa kuukaudessa, erotettuna kun oli ilmasta ja päiväpaisteesta, ainoista eduista, joita hän kykeni nauttimaan. Vanha merikarhu, joka oli vuosikaudet saanut seudun jokaisen keittiön savuiset laipiot remuamaan hoilottamalla "Kapteeni Wardia" ja "Uljasta amiraali Benbowia", karkotettiin piirikunnasta pelkästään siitä syystä, että hänen otaksuttiin murtavan irlanniksi.

Kulkukauppiaankin vuotuiset kierrokset lopetti tuomari hätäisessä innossaan maalaispoliisijärjestyksen saattamiseksi täyteen tehoonsa. Nämä toimenpiteet eivät tapahtuneet huomiota ja moitetta herättämättä. Me emme ole puuta tai kiveä, eikä sydämiimme ja tapoihimme liittyneitä seikkoja voi kaarnan tai sammaleen laisina repiä pois meidän niitä kaipaamattamme. Maatalon emäntä jäi tavanmukaisten uutistensa puutteeseen, kenties myös sitä itsekiitosta vaille, jota oli tuntenut jaellessaan almuja jauhokourallisina noiden uutisten mierolla kuljettajille.

Mökissä kävi tukalaksi keskeytys kiertävien myyskentelijäin rihkamakaupassa. Lapset ruikuttivat namusiansa ja lelujansa; nuoret naiset halusivat neuloja, nauhoja, kampoja ja arkkiviisuja; vanhat taasen eivät enää saaneet kananmunillaan vaihdetuksi suolaa, nuuskaa ja tupakkaa. Kaikki nämä seikat saattoivat Ellangowanin puuhakkaan lairdin huonoon huutoon, joka oli sitäkin yleisempi hänen entisen suosionsa johdosta.

Hänen sukuperänsäkin pantiin häntä tuomitsemaan. He eivät minään pitäneet sitä, "mitä semmoiset Greensidet, Burnvillet tai Viewforthit saattavat tehdä, jotka ovat maassa vieraita; mutta Ellangowan se on ollut nimenä meidän seassamme aina Pimiästä Maanantaista saakka ja vieläpä aijemminkin — että hän tuolla tavalla köyhiä jyrsii!

Ei, ei, iso muuripata se Vanhallasijalla hänen aikanaan tupruili kuin kalkkiuunin kattila vain, ja yhtä monta oli kartanolla ja ovipielissä köyhää kalvamassa luita, kuin oli suojamassa herraa. Ja armollinen rouva jok'ainokaisena jouluaattona kaksitoista hopeakolikkoa antoi jokaiselle näkemälleen köyhälle, kahdentoista apostolin kunniaksi, nähkäät. Paavillisuudeksi sitä kyllä haukkuivat; mutta sietäisi minusta meidän isoistemme tuolloin tällöin ottaa oppiakseen paavilaisistakin. Toisenlaista apua ne tarvitsevaisille antavat, kuin vain kuusipennysen sunnuntai-aamusin haaviin nakata kilauttavat ja sittekös niitä kuutena viikon päivänä koloamaan ja retuuttamaan ja runtomaan.

Siihen tapaan haasteltiin kelpo sarkan ääressä jokaisessa oluttuvassa kolmen tai neljän penikulman taipaleella Ellangowanista, sillä sen mittainen suunnilleen oli sen kehän säde, jonka auringoksi on katsottava ystävämme squire Godfrey Bertram, J. Vielä laajempaa alaa saivat pahat kielet, kun poistettiin mustalaissiirtokunta, jonka asukkaista lukijamme erään jo osaksi tuntee.

Monen monituiset vuodet oli sen pääasutus sijainnut Ellangowanin tilalla. Yleisesti tunnettu on niiden mustalaisheimojen laatu, joita entisinä aikoina parveili useimmissa Europan maissa, vieläkin jossain määrin säilyen eri kansana muutamilla tahoilla.

Silti suonee lukija minulle anteeksi, jos virkan joitakuita sanoja heidän asemastaan Skotlannissa. Eräshän Skotlannin hallitsija historiamme aikaisempana kautena tunnusti mustalaiset erikoiseksi ja itsenäiseksi roduksi. Vähemmän suosiollisesti erotti heidät muista muuan myöhempi laki, joka oikeudenkäytössä tulkitsi mustalaisen samaksi kuin tavallisen ammattivarkaan ja määräsi hänet sikäli rangaistavaksi. Tämän ja muiden säännösten ankaruudesta huolimatta menestyi veljeskunta maan onnettomuuksissa ja sai tuntuvia lisiä niiden keskuudesta, joilta nälänhätä, sorto tai sodan miekka oli riistänyt säännöllisen toimeentulon mahdollisuudet.

Tässä sekotuksessa he suuressa määrin menettivät egyptiläistä kansallisluonnettaan; heistä sukeusi sekarotu, jolla oli kaikki itämaalaisten esi-isien laiskuus ja rosvoilevat tavat, mutta yhtyneinä rajuluontoisuuteen, jota heihin oli varmaankin tarttunut heidän seuraansa lyöttäytyneistä pohjoismaalaisista.

He samoilivat eri joukkueina ja noudattivat keskinäisiä sääntöjä, joiden mukaan kukin heimo oli rajotettu omaan piiriinsä. Vähäisinkin tunkeutuminen toisen heimon alueelle aiheutti hurjia kahakoita, joissa usein vuosi paljon verta. Isänmaallinen Fletcher, Saltounista, piirsi noiden kulkurien elämästä sata vuotta takaperin kuvan, jota lukijani hämmästyksellä silmäillevät.

Näistä ei suinkaan ole mitään etua, vaan peräti tukalaa rasitusta näin köyhälle maalle. Ja vaikka näiden lukumäärä nykyisen kovan hädän aikana ollee ehkä kaksinkertainen entisestään, on kuitenkin kaikkina aikoina ollut satakunta tuhatta tällaista maleksijaa eleskelemässä ilman hituistakaan kunnioitusta maan lakeja tahi Jumalan ja luonnonkaan käskyjä kohtaan… Minkään viranomaisen ei ole koskaan onnistunut saada selville tai ilmiantona kuulla, millä tavalla yksi sadasta tällaisesta heittiöstä on kuollut, tahi onko heitä laisinkaan kastettu.

Monia murhia on huomattu heidän keskuudessaan tapahtuvan. He ovat sietämättömänä taakkana köyhille alustalaisille, jotka varmasti saavat pahaa kohtelua osakseen, jolleivät anna leipää tai jotakin syötävää ehkäpä neljällekymmenelle moiselle lurjukselle päiväänsä. Vieläpä nämä rosvoavat puti puhtaiksi mökkiläisiä, jotka asuvat yksinäisissä paikoissa.

Hyvinä vuosina niitä kokoontuu tuhansittain vuoristoon, missä juhlivat ja mässäävät päiväkausia; ja maalaishäissä, markkinoilla, peijaisissa ja muissa julkisissa tilaisuuksissa heitä nähdään, sekä miestä että naista, alituiseen päihtyneinä sadattelemassa, rääväämässä ja keskenään tappelua haastamassa.

Niin surkea kuin tässä otteessa ilmenevä kuva onkin, ei Fletcher itsekään, tuo tarmokas ja kaunopuheinen vapauden ystävä, oivaltanut epäkohtaan parempaa korjausta esittää kuin jonkunlaisen maaorjuuden käytäntöön ottamista.

Silti on ajan kehitys ja sekä elantovälineiden että lakien voiman lisääntyminen vähitellen tämän kamalan vitsauksen kutistanut ahtaampiin rajoihin. Mustalaisten, koninvaihtajain eli huijarien — miksi kaikeksi sellaisia maankiertäjiä nimiteltiinkään — heimot pienenivät ja monet tyyten hävisivät.

Jäi sentään riittävä määrä herättämään toisinaan säikkyä ja alituiseen tuottamaan kiusaa. Muutamat halpa-arvoiset käsityöläisammatit jäivät kokonaan näiden kulkurien huostaan, eritoten puulautasien teko, sarvilusikkain valmistus ja kattilanpaikkurin kaikki salaperäiset taidot. Lisäksi he myyskentelivät yksinkertaisinta lajia saviastioita. Kullakin heimolla oli tavallisesti joku vakinainen kohtauspaikka, missä aika-ajoin oleskelivat, pitäen sitä pysyväisenä leirinään ja sen läheisyydessä yleensä pidättyen varastelusta.

Heillä oli luontaisia lahjojakin ja kykyjä, joista oli joskus hyötyä ja huvia. Monet harjottivat menestyksellä soitantoa ja laulua, ja piirikunnan suosituin viuluniekka tai pillinpuhaltaja oli useinkin mustalaissiirtokunnan asukkaita.

He pystyivät kaikkinaiseen ulko-urheiluun, etenkin saukonpyyntiin, kalastukseen ja metsänotusten ajoon. He kasvattivat parhaita ja rohkeimpia rottakoiria, ja toisinaan pitivät hyviä lintukoiria kaupan. Talvisin naiset ennustelivat ja miehet silmänkääntäjätemppuja näyttelivät; ja nämä taidot ne useasti auttoivat ikävän tai myrskyisen illan kulumista maamiehen perhepiirissä.

Heidän luonteensa rajuus ja se lannistumaton ylpeys, jolla he halveksivat kaikkea säännöllistä työtä, herätti jonkunlaista pelonsekaista kunnioitusta, jota ei vähentänyt se tieto, että nämä vetelehtijät olivat kostonhimoista rotua, jota ei mikään hillinnyt, ei pelko eikä omatunto, kamalasti kostamasta loukkaajilleen.

Nämä laumat olivat sanalla sanoen Skotlannin parias -luokat, oleskellen kuin europalaisten uutisasukkaitten keskessä villit intiaanit ja näiden tavoin arvosteltuina pikemmin tapojensa, asunsa ja mielipiteittensä mukaan kuin kohdeltuina yhteiskunnan sivistyneeseen osaan kuuluviksi.

Joitakuita ryhmiä on heistä vielä jäljellä, etupäässä sellaisissa asemissa, mistä joutuin pääsee livistämään joko autiomaille tai toiseen tuomiokuntaan.

Eivätkä heidän luonnepiirteensä ole paljoakaan lieventyneet. Mutta luvultaan ovat he niin suuresti vähentyneet, että Fletcherin arvioimoin sadantuhannen sijasta olisi nyt kenties mahdoton koota yli viidensadan koko Skotlannista. Tuollainen vaeltajaheimo, johon Meg Merrilies kuului, oli kauvan majaillut eräässä notkossa Ellangowanin maatilalla niin vakituisesti kuin heidän tapansa sallivat. He olivat sinne kyhänneet moniaita mökkejä, joita nimittivät "turvakaupungikseen". Milloin eivät retkeilyillään olleet, asustivat he siellä häiritsemättöminä kuin varikset, jotka pesivät ympäristön saarnipuitten latvoihin.

He olivat niin kauvan pitäneet viheliäisiä katoksiansa hallussaan, että heidät tavallaan katsottiin niiden omistajiksi. Tämän suojeluksen kerrottiin heidän aikoinaan lunastaneen palvelemalla hovinherraa sodassa tai tunkeutumalla ryöstöretkille niiden naapuriparoonien maille, joiden kanssa hän sattui riidassa olemaan.

Viime aikoina olivat heidän palveluksensa olleet rauhallisempaa laatua. Naiset kutoivat kintaita hovinrouvalle ja sääryksiä lairdille; nämä vuotuisesti jouluksi juhlallisesti tuotiin kartanoon.

Iäkkäät sibyllat siunasivat lairdin morsiusvuoteen hänen mennessään naimisiin, ja hänen perillisensä kehdon, kun tämä syntyi. Miehet paikkailivat armollisen rouvan rikkoutuneita posliiniastioita ja auttelivat lairdia hänen metsästysjoukkueissaan, leikkasivat hänen koiriensa kielenjänteet ja veistivät hänen rottakoiranpentujensa korvat.

Lapset keräilivät metsästä pähkinöitä, suolta karpaloita ja ahoilta sieniä veroksi kartanoon. Näitä vapaaehtoisia palveluksia ja alamaisuuden tunnustuksia korvasi suojelus toisissa tilaisuuksissa, suvaitseminen toisissa, sekä ruoka, olut ja viina silloin kun asianhaarat kaipasivat anteliaisuuden osottamista.

Molemminpuolinen kohdittelu, jota oli jatkunut parisen vuosisataa, teki Derncleughin asujamista jonkunlaisia Ellangowanin tiluksien erivapaudellisia alustalaisia. Derncleughin yhteiskunta ei huolehtinut muista veijareista kuin omistaan, eikä vähääkään arastellut tuomarin ankaraa menettelyä muita kulkureita kohtaan. He katsoivat varmaksi, että hän oli päättänyt olla piirissään suvaitsematta mierolaisia tai kulkureita muita kuin omalla tilallaan asuvia, jotka hankkivat toimeentulonsa hänen joko edellytetyllä tahi nimenomaisella luvallaan.

Bertram kiirettä pitänytkään uuden virkavaltansa suuntaamisessa tähän vanhaan siirtolaan. Mutta asianhaarat hänet siihen pakottivat. Käräjillä soimasi uutta tuomariamme julkisesti muuan piirikunnan asioissa vastustuspuolueeseen lukeutuva herrasmies, että hän suurta intoa yleisen järjestyksen hyväksi teeskennellen ja toimekkaan tuomarin mainetta tavotellen holhosi seutukunnan pahinta heittiöjoukkiota ja salli sen majailla oman asuntonsa nurkilla.

Tähän ei ollut mitään vastaamista, asia kun oli ilmeinen ja kaikille tunnettu. Hovinherran täytyi pitää ilkku hyvänään, ja kotimatkalla hän viihdytteli sisuaan aprikoimalla helpointa menettelytapaa suoriutuakseen noista irtolaisista, jotka olivat tahrana hänen tuomarinmaineessaan.

Juuri kun hän oli päättänyt ensi tilassa haastaa riitaa Derncleughin hylkyväen kanssa, tarjoutuikin kinan aihe. Sitte kun ystävämme oli rauhan ylläpitäjäksi ylennyt, oli hän korjauttanut ja sieväksi maalauttanut puistokujansa suussa olevan veräjän, joka siihen asti oli yhdellä saranalla kallellaan riippuen pysynyt kaikin ajoin vieraanvaraisesti avoinna. Hän oli myöskin sulkenut värihernevitsaksin solmiellulla vaajoluksella muutamia viereisten aitojen aukkoja, joista mustalaispojat tapasivat puikahdella kasvimaille linnunmunia kokoilemaan, kylän ukot oikaista paikasta toiseen sekä nuorukaiset ja neitoset livahdella iltakohtauksiinsa — mikä kaikki tapahtui kenenkään siihen lupaa pyytämättä tai epäämättä.

Mutta näistä rauhan päivistä piti nyt tulla loppu, ja veräjän toisella puolella takasi uhkaava taulu "laillista edesvastuuta" kaikille, jotka tavataan luvattomasti liikuskelemassa aituuksien sisäpuolella. Toisella puolella oli yhdenmukaisuuden vuoksi varoittava julistus loukkuluikuista ja niin pelottavan voimakkaista ansaraudoista, että — huomautettiin lopuksi pontevana muistutuksena — "kun ihminen niihin tarttuu, ne katkaisevat hevosenkin koiven".

Näitä uhkauksia uhmaten ratsasti kuusi puolikasvuista mustalaisvekaraa harareisin uudella veräjällä, solmiellen kieloja, jotka oli päivänselvästi poimittu kielletyltä alueelta. Osottaen niin suurta suuttumusta kuin kykeni tuntemaan tai kenties teeskentelemään käski hovinherra heidät alas.

Italian pääministeri Sivio Berlusconiin liitetyt seksiskandaalit ja korruptiosyytteet ovat heikentäneet hänen mainettaan. Kansan kapina alkoi seudulta, jossa poliisi on vahvimmillaan, ja jossa sillä on tunnetusti kovat otteet. Rakennusliiton aluepäällikkö Jouni Ruotsalainen toivoo, että yritykset eivät katsoisi halpaa hintaa. Teko käynnisti arabimaailman mielenosoitukset, joiden taustalla ovat nuorisotyöttömyys, köyhyys, viranomaisten mielivalta ja korruptio.

Kuninkaalliset häät ovat aina hullaannuttaneet Britannian. Mitä kulisseissa on tapahtunut? Korruptio ja viranomaisten mielivalta saattaa kohdata ulkomaista tai venäläistä yrittäjää. Jäte voisi aiheuttaa kohtalokkaan ympäristökatastrofin tai kiinnostaa terroristeja. Palomies Mikko Karvosta voi hyvällä syyllä pitää kaikkien palomiesten sankarina.

Sammutustehtävissä pahoin palanut Karvonen kuntoutti itsensä ja palasi töihin. Jätteidenkerääjät eivät pääse osallisiksi kaatopaikasta tuotettavan metaanikaasun voitoista. Hän halusi, että lasten elämä jatkuu tuttuja ratoja ja pahemmitta riidoitta erokriisin jälkeen. Etä-isä on nyky-Suomessa arkinen asia. Etä-äidin ratkaisu herättää arvostelua — jopa lähipiirissä. Yhtiö otti suuria riskejä löytääkseen öljyä. Seurauksena oli onnettomuuksia, öljyvuotoja ja turvallisuusrikkomuksia. Mikä hidastaa sähköistä reseptiä, kummastelee apteekkari Mervi Inkinen.

Apteekkari Mervi Inkinen ihmettelee, miksi sähköisen reseptin kehittämisestä on tehty niin vaikeaa. Pohjois-Korean edesmennyt diktaattori Kim Jong-il eli yltäkylläisyydessä kansan nähdessä nälkää. Vastarintaliike auttoi dokumentaristi Paul Moreiraa kuvaamaan salaa vankilavaltion sydämessä. Ulkolinja esittää tuoreen ruotsalaisen dokumentin maailman maineeseen nousseesta verkkosivustosta ja sen perustajista.

Yhdysvaltain merivoimien sotilaat joutuivat vastaamaan sodan kovimpiin haasteisiin. Stephen Spielbergin ja Tom Hanksin suursarja K15 kertoo nuorista amerikkalaissotilaista.

Kekkosen ja Hrushtshovin tapaamiset olivat kosteita ja kestivät päiväkausia. Hrushtshovilla sekä Kekkosella oli vahvoja vastustajia huipulle vievällä tiellä.

Ben Applebeck, entinen General Motorsin asentaja, ei saa töitä edes pikaruokaravintoloista. Barack Obaman valinta Yhdysvaltain presidentiksi piti olla merkkipaalu tiellä tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Oikeisto on purrut Obaman ojentamaa kättä. Työttömyys on pysynyt korkeana elvytysyrityksistä huolimatta.

Järvenpääläinen Suomen Tiilityö työllisti noin 80 henkilöä. Marjukka Havumäki ja Matti Rönkä välittävät linnan tunnelmia. Yle välittää perinteiseen tapaan tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton. Siru on myös äiti. Hänen ensimmäinen lapsensa huostaan otettiin, kun äiti valitsi lapsen sijaan huumausaineet.

Rovaniemeläinen Kaisu lähti satojen suomalaisnaisten tavoin saksalaisten sotilaiden mukana kohti Saksaa Lapin sodan puhjettua Vasta nyt naiset pystyvät puhumaan kielletystä rakkaudestaan, matkasta ja katkerasta kotiinpaluustaan. Itsetuhoiset ajatukset seurasivat poikaa läpi vuosien. Välillä lääkitystä vähennettiin, välillä lisättiin. Kurjin paikka, jossa tyttö on yönsä viettänyt oli pusikossa. Aluksen kapteeni kertoo, että jäänmurtotaidot pääsevät ruostumaan Välimerellä ja Meksikonlahdella seilatessa.

Salaiset tilastot osoittavat, että miehitysaikana kuolonuhrista peräti 69 on siviiliä. Hannu Lauerma isännöi uutta kuusiosaista sarjaa Pimeän puolella. Pimeän puolella -sarja sukeltaa manipuloijien maailmaan. Timo-Erkki Heinon dokumentissa vertaillaan työntekijän ja toimitusjohtajien tuloja. Ykkösdokumentti kertoo, miten työntekijän ja toimitusjohtajien tulot ovat muuttuneet viidessä suomalaisessa pörssiyhtiössä.

Uudessa Katkolle-sarjassa yhdeksän suomalaista lähtee katkaisemaan juomiskierrettään tilanteessa, jossa vaihtoehtoja ei enää juuri ole. On varsin pysäyttävää havaita, että osaamme pleikkareiden käyttöohjeet, mutta oman itsemme manuaalista ei meillä ole juurikaan havaintoa.

Fyysisiä ominaisuuksiamme, fyysistä lahjakkuutta ja kuntoa on vielä kohtuullisen helppo mitata, mutta entä korvanväli? Finnautti-sarja testaa viittä miehistön jäsentä, heidän erilaisia toimintatapojaan, suoriutumistaan, sietämistä. Muslimielämää-reality on herättänyt keskustelua, jota hallitsevat äärinäkemykset. Uskonnollisiin ja maanilmankatsomuksellisiin aiheisiin tuntuu kanavoituvan melkoinen määrä vihaa ja turhautuneisuutta.

Aiheita käsitellään melko vähän. Pelätään, että joku loukkaantuu tai että, yleisö katoaa. Ei ole keskusteluperinnettä, jossa erimielisyys sallittaisiin tai toisenlaiseen näkemykseen suhtauduttaisiin uteliaasti. Puoli seitsemän — kavereiden kesken Ps. Juhlalähetys on torstaina Se ei kuitenkaan ole ainoa juhlamme syyskaudella, sillä meillä on ilo viettää katsojiemme kanssa myös jouluaattoiltaa.

Itse asiassa jokainen työpäivä on tiimillemme kuin pientä juhlaa. Puoli seitsemää tekee poikkeuksellisen innostunut, osaavaa ja hyväntuulisuutta pursuava joukko. Kun tälle lähetyskaudelle saimme neljännen viikoittaisen lähetyksen, tiimimme kasvoi.

Uudet tulokkaat ovat lunastaneet paikkansa hienosti ja hyvä yhteishenki on vain vahvistunut entisestään. Juho-Pekka Rantala Tuottaja Puoli seitsemän. Kotikatu on sarja, jota mielellään vihataan ja johon purkautuu paljon negatiivisia tunteita, myös sarjan omilla nettisivuilla. Ennen kuin olin edes saanut työhuoneeseeni huonekalut, eräs kollega astui sisään ja esittäytyi.

Muutaman hetken päästä sain kuulla, että hänen mielestä Kotikatu on pelkkää paskaa ja että hän ei omaa lahjakkuuttaan siihen halua haaskata. Kotikadussa on mielestäni paljon potentiaalia. Kotikatua tuotetaan valtava määrä — nykyään draamatuntia vuodessa.

Määrä ei välttämättä ole laadun vastakohta. Marina Meinander vastaava tuottaja Kotikatu. Työkaveri osti ulkomailta sandaalit. Ostohetkellä ne näyttivät huikean kauniilta, todellisen edelläkulkijan jalkineilta. Kunnes nainen palasi kotimaahan ja huomasi, että sandaalit, joiden varressa kiemurteli käärme eivät sittenkään tekisi hänestä trendsetteriä vaan kummajaisen.

Maailmalla menestystä niittänyt formaatti ei välttämättä menesty meillä Suomessa. Kulttuureissa on eroja, katselutottumuksissa on eroja ja siinä mitä televisiolta odotetaan on paljonkin eroja. Riitta Pihlajamäki kanavapäällikkö TV1. Kesähelteellä tulee miettineeksi, kannattaako ihmisille nyt väkisin tarjota asiallista, vakavaa tai jopa synkkää ajankohtaisohjelmaa?

Eihän nyt kukaan jaksa heinäkuussa keskittyä samaan yhteiskunnalliseen valistukseen, jota ohjelmisto tarjoaa kolme neljäsosaa vuodesta.

Kuukauden kokemus A-studion kesätuottajana on opettanut, että moiset mietteet ovat harhaisia. Väitänkin, että suuri osa Suomen kansasta ei halua panna aivojaan mihinkään narikkaan, vaikka ulkona olisi 30 astetta lämmintä. Matti Virtanen Kesätuottaja A-studio. Viikonloppuviljelijän ja -puutarhurin aika ei käy pitkäksi, kun hän pelastaa taimia tai kukkapenkkejä vieraista tunkeilijoista. Puutarhaunelmien nettisivuilla oli juttu, jossa puutarhuri hoiti vadelmapensaitaan.

Pitkään jatkuvat jalkapallokisat saattavat synnyttää vaikutelman, että televisiosta ei tule muuta kuin urheilua. Vaikka emme palautetta ääneen sanokaan, tarkoitamme lausumatta jääneillä sanoilla yleensä kiitosta ja kehua.

Monilla on vankka mielipide ja käsitys siitä, mikä on hyvää ja huonoa. Mikä on asiallista ja mikä ei. Se myös kerrotaan ja hyvä niin. Jouduin aika usein esiintymään myös hevosena, sillä serkkutyttö oli innostunut ratsastamisesta. Prinsessojen maailma tuntui etäiseltä, mieluummin pelasimme joukolla pesäpalloa tai ideoimme kylää kiertävän sirkuksen. TV1 on vuosikymmenet ollut valtakunnan kuninkaallisin tv-kanava.

Haluan pitää perinteestä kiinni. Helteistä ja muista kesän houkutuksista huolimatta väitän, että kesällä televisio on kiinnostava matkakumppani ja hyvä väittelykaveri. Kesällä uusilla ohjelmilla on tuhannen taalan paikka kehittää kansallista agendaa ja nostattaa kiintoisaa kuplintaa. Hektisten puoluekokousten jälkeen kotimaan politiikka vetäytyy kesälaitumille ja uutisrintamalla on hiljaista. Hyvä keskusteluohjelma tai puhutteleva sarja voi olla se älyllinen piristysruiske, joka herättää laiturinnokassa loikoilevan lomalaisen.

Kesällä tulee myös uusintoja, koska katsojat niitä meiltä tiheästi pyytävät. Molempiin johtaa oma tie. Naapurit ovat riitautuneet eikä yhteisestä tienpidosta ole tullut mitään. Tämä juttu ei päätynyt lakitupaan, mutta moni päätyy. Kun asiat alkavat hiertää, riitelylle on vaihtoehto.

Venäjä on maa, joka ei jätä ketään kylmäksi. Se joko ihastuttaa tai vihastuttaa. Toimittajalle Venäjä on kuin valtava aarrearkku, jonka avaaminen on joskus konstikasta. Tietojen etsiminen saatikka tarkistaminen vaatii ponnisteluja. Puhelimitse tietoja vahvistetaan harvoin. Haastateltavien luokse pääseminen on usein työlästä, mutta paikanpäällä ihmisten vieraanvaraisuus ällistyttää.

Hän kertoi olevansa draaman suurkuluttaja ja rakastavansa pohjoismaista draamaa, BBC- ja HBO-draamaa sekä eurooppalaista elokuvaa. Tv-draama ei kehity ilman yleisöä. Julkista keskustelua ei synny ellei draama itse uudistu, tule keskustelun veroiseksi. Uusi tv-draama ei nojaa taaksepäin eikä perustele olemassaoloaan virallisella jargonilla.

Se kommunikoi katsojiensa kanssa. Se hakee kerronnan esikuvat sieltä, missä draama toimii. Mitä tiedän kehitysvammaisten elämästä? Voinko nauraa heidän kommelluksilleen? Kysymys on siitä, onko meillä kaikilla oikeus omaan elämään niissä puitteissa ja rajoissa, kun se on mahdollista.

Haluamme lisätä tietoa vammaisten elämästä ja arjesta ja kaataa muureja, jos niitä vielä on. Katsojat ovat tottuneet vaatimaan suuret hetkensä suorana, oli kyse sitten urheilusta, laulukilpailuista tai talvisodan seminaarista. Selvää on, että poliisien tiedotustilaisuudet, politiikan merkkihetket, häät ja hautajaiset lähetetään nykyään suorana.

Osa kiittää, osa raivostuu. Ylimääräisten suorien alle jää aina ohjelmistoa, jota joku kiihkeästi odotti. TV1 on aina valmis tekemään ohjelmistoonsa muutoksia jos uutiset Suomessa tai maailmalla sitä edellyttävät. Harva asiaohjelma on kestänyt ruudussa niin kauan. Ohjelma kerää edelleen katsojia suurin joukoin. Monet ohjelmaan arvioitavaksi tuodut tavarat ovat paitsi osa suvun tarinaa, ne myös edustavat kosketusta aikaisempiin sukupolviin.

Vuosia sitten kun Arto Nyberg -nimistä ohjelmaa suunniteltiin, ajateltiin, että 45 minuutin ohjelmassa kolme vierasta on hyvä määrä. Heidän kanssaan ehtii kolmessa vartissa ajankohtaisten asioiden lisäksi puhua muutakin. Suurin haaste vieraiden saamisessa on aika, tai paremminkin sen puute. Ihmiset ovat nykyisin kovin kiireisiä. Katsojat ovat ottaneet omakseen vahvasti tyylitellyn kulttuuriohjelma, joka yhdistelee komiikkaa ja asiaa.

Kevyttä hikkaa osassa katsojista ja kulttuuripiirejä aiheutti alkuun ohjelman tapa särkeä korkeakulttuurin ja populaarikulttuurin välisiä raja-aitoja. Taiteellinen taso ei perinteisessä kulttuuriohjelman katsannossa ratkaise valintoja, vaan oma näkökulma ja idea. Mitä tapahtuu, kun ihminen rakastuu ulkomaalaiseen ja kokonaan toiseen kulttuuriin kuuluvaan henkilöön? Entä kun he menevät naimisiin, mitä ajattelevat parin vanhemmat ja miten uusi vävy tai miniä otetaan vastaan?

Maahanmuuttoon liittyy juuri nyt valtavasti intohimoja. Suomalainen yhteiskunta opettelee elämään monikulttuurisuuden kanssa eikä helppoa ole ollut. Virallinen näkemys on ollut poliittisesti korrekti, mutta niin korrekti, ettei merkittävä osa kansalaisista ole ottanut sitä omakseen. Yhtä tärkeää kuin vaikeista asioista puhuminen on myös myönteisten asioiden esille tuominen. Esikuvana on ruotsalainen Veteran-TV, jonka tyyli on reipas ja huumoripitoinen.

Me haluamme pitää katsojan ajan tasalla ja haastaa ajattelemaan itsenäisesti. Anoreksiasta kertonut dokumentti ja MOTin juttu maahanmuuton hinnasta ovat saaneet katsojat liikkeelle. Te katsojat olette löytäneet kanavan omat nettisivut ja olette innostuneet käymään sivustolla keskustelua teille tärkeistä aiheista.

Journalismin perusoletus on tarkastella asioita kriittisesti ja ennakkoluulottomasti. On uskallettava ja on oltava tilaa kysyä ja esittää vastaväitteitä. Kysyit tiesinkö, että anoreksia on tuollaista. En, enkä tiennyt olevani niin kapealla näkemyksellä. Näin ystäväni kommentoi nähtyään ennakkoon dokumenttini Pakomatka anoreksiasta. Dokumentin aihetta valitessani jouduin kysymään itseltänikin: Seurasimme vuoden päähenkilöni elämää eikä yhteinen matkamme ollut varma, helppo tai mutkaton.

Marjan kuulumiset voitte lukea kirjeestä, jonka hän vastikään kirjoitti. Ajankohtais- ja asiaohjelmilla on vankka katsojakunta, jota meidän journalistien on kiitettävä päivittäisestä leivästämme. Tällaisen palkinnon on melkein pakko osua kohdalle aika ajoin. Muuten pitäisi katsoa peiliin ja kysyä mitä ihmettä teemme väärin? Yksi tärkeä yrityksen ja erehdyksen kautta opittu asia on, että tutkimustyön ja kuvausten aikana koettuja vaikeuksia ei kannata vaikertaa ohjelmassa.

Juomista pidetään positiivisena kapinointina. Alkoholi on meille suomalaisille suurempi ongelma kuin suostumme itsellemme myöntämään. TV1 on rakentanut kevään ohjelmistosta kokonaisuuden, jossa on paljon tuttua, mutta myös uutta ja yllättävää. Me uskomme siihen, että kanavalla on katsojalle merkitystä. Kokonainen tv-kanava on aina enemmän kuin ohjelmistoon sijoitellut yksittäiset ohjelmat. Vuonna TV1 haluaa nostaa puheenaiheeksi kaksi merkittävää asiaa: Riitta Pihlajamäki Kanavapäällikkö TV1.

Olin kouluikäisenä kiltti tyttö. Kun noudatti sääntöjä, tunsi olevansa jotenkin turvassa. Suomalaisen maalaislapsuuden eläneenä opin pyhä- ja rippikoulussa moraalisäännöt, jotka lähtevät Mooseksen laintauluista.

Tarvitsisimmeko uusia henkisiä tienviittoja, joita noudattamalla eläisimme parempaa elämää ja saisimme siinä sivussa mielenrauhaa? Ohjelmasarja Kylä ilman naisia päättyi naisten kotiinpaluuseen kylpylästä. Pääasiassa ohjelma on nähty tasa-arvo-ohjelmana. Keskustelua on käyty siitä, pitääkö kotityöt jakaa miesten ja naisten kesken tai sitten on päivitelty miesten kömpelöä tapaa tehdä kotitöitä.

Ohjelmasarja on onnistunut, jos se herättää perheissä keskustelua arjen askareiden vaativuudesta tai määrästä. Toimelias tv-tietäjä Rouva Ruutu, joka Muistikuvaputkessa johdatteli katsojia televisiomuistojen maailmaan, vie nyt uudessa sarjassa katsojat keskelle kotimaisen populaarimusiikin historiaa. Katsoin Rouva Ruudun suomalaisen kevyen musiikin historiaa, sen kolmatta osaa ja jouduin tunnemyrskyn kouriin.

Varmaan pääsyy on se, että luku oli oman nuoruuteni vuosikymmen ja tuo kamala muoti vyöryi silmieni eteen kaikessa värikylläisyydessään. Kun meillä ei ole niitä kuninkaallisia, Linnan juhlat 6. Aika ajoin tulee keskustelua siitä, että ohjelmaa pitäisi uudistaa ja muuttaa.

Ollaan kuitenkin tekemisissä herkkien kansallisten arvojen ja asioitten kanssa. Niitä ei pidä mennä ihan kevyin perustein sorkkimaan. Tänä vuonna olemme viilaamassa ohjelmaa hieman uuteen tai ehkäpä vanhaan suuntaan takaisin. Kohtaus scene on tarinankerronnan elementti. Yksikkö, jossa jotakin tapahtuu, siinä mielessä näyttämö. Yleensä se, mitä tapahtuu, on kohtaaminen. Kohtaus on uusi yle. Se on suunnattu draamasta syvällisemmin kiinnostuneelle yleisölle sekä erityisesti käsikirjoittajille.

Sivuston kautta ohjataan käsikirjoitustarjoukset YLEn kaikille kanaville. Kohtaus-sivustolla kerrotaan, mitä tarjotulle synopsikselle tapahtuu. Kohtaus pyrkii omalta osaltaan ylläpitämään ja kehittämään keskustelua draaman ympärillä ja nostamaan sen tasoa. Riidan raastama on se. Itsekkäästi ihminen toimii toista syrjien. Säe virrestä vuodelta tuntuu yllättävän ajankohtaiselta — vai kuinka? Useilla meistä on vahva mielipide siitä, mikä on hyvä tai huono virsi, sovitus tai esitystyyli.

Mielipiteitä laidasta laitaan kuten euroviisuista. Virsistä viisi —ohjelmasarja näyttää, mitä ajassa liikkuu ja kuuluu. Ohjelma ei tarjoa uutta laulukirjaa tai oikeaa tulkintaa. Hannu Kamppila Tuottaja Virsistä viisi. Viikon mittaisen eron alussa vielä naureskellaan, sitten vähän uhotaan ja välillä kirotaan kun astianpesukone ei suostu toimimaan. Jälleennäkeminen eron jälkeen herkistää juroimmankin pohjalaisen.

Ohjelma koskettaa, koska se kertoo suomalaisen maaseudun elämäntyylistä harvinaisen avoimella tavalla ja tallentaa palan katoavaa Suomea. Tiivis kyläyhteisö, jossa nuoret ja vanhat pitävät huolta toinen toisistaan katoaa pikku hiljaa. Minä uskon, että suomalainen tv-draama ja elokuva ovat murroksessa.

Niiden on pakko ratkaista yleisösuhteensa uudella tavalla. Missään maailmassa ei ole sellaista ohjelmapaikkaa kuin TV1: Kotikatsomo on eri sukupolvien huipputekijöiden kohtaamispaikka. Katsojat törmäävät väistämättä ensiesitysten joukossa sellaisiin draamoihin, jotka eivät vastaa heidän makuaan. Tanskassa keskustelu draamasta on korkeatasoista. Yleisö on lähtenyt mukaan. Niin A-studio kuin Ajankohtainen kakkonen ovat kanaviensa kivijalkoja.

Tekijät vaihtuvat, mutta ohjelmat säilyvät ohjelmistossa vuosi toisensa jälkeen. Ajankohtaisohjelmien perustehtävä, ympäröivän maailman jäsentäminen katsojille, ei ole muuttunut. Kerrontatavat ja sisältöjen painotukset sen sijaan ovat. Vaikka YLE on pysynyt eduskunnan säätelemänä laitoksena, journalismi on ottanut etäisyyttä poliittisiin toimijoihin.

Terve kriittisyys ja uskallus kysyä vaikeitakin asioita, ovat tätä päivää. Armi Kyynäräinen Kehityspäällikkö TV1. Ajatus onnellisuuden mittaamiseen syntyi edellisen sarjan jälkeen, kun Jokelan traagiset tapahtumat kuohuttivat ihmisten mieliä. Mitä meille suomalaisille oikein on tapahtumassa? Olemmeko menettämässä elämän uskomme?

Yli 50 suomalaista on tähän mennessä tehnyt onnellisuustestin netissä. Kaikkien vastaajien onnellisuuspisteiden keskiarvo on 66, mikä ylittää onnellisuuspisterajan puolen välin.

© 2018 Vapaa Homoseksuaali · Crumbs Theme by WPCrumbs